1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kapina Kansallisoopperassa

Vuonna 2007 Suomen Kansallisooppera toimi dramaattisen johtajakamppailun näyttämönä. Ylikapellimestari Mikko Franckin eroilmoitus helmikuussa nosti oopperan kuohunnan myös suuren yleisön tietoisuuteen. Kansallisoopperassa käydyn valtataistelun juonikuviotkin olivat kuin suoraan oopperan libretosta.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kansallisoopperan suuri ongelma on rahapula. Vuonna 2005 talo oli tehnyt lähes 1,8 miljoonaa euroa tappiota. Tammikuussa 2007 oopperan hallitus päättikin säästötoimeksi näytösten karsimisen yhdellä viikossa. Tämä niin sanottuun viisipäiväiseen tuotantomalliin siirtyminen herätti paljon närää henkilökunnassa. Oopperan koko henkilöstö päätettiin myös lomauttaa touko-kesäkuuksi.

Maaliskuussa hyväksytty vuoden 2006 tilinpäätös paljasti, että tulos vuodelta 2006 oli loppusummaltaan 555 000 euroa. Tähän sisältyy oopperan marraskuussa 2006 yksityiseltä lahjoittajalta saama 550 000 euroa. Näin ollen oopperan talous olisi ollut juuri ja juuri positiivinen myös ilman tuntemattoman hyväntekijän avustusta. Henkilöstön lomautuksista ei kuitenkaan luovuttu, vaan ne toteutettiin "tuotannollisista ja taloudellisista syistä". Alkusoitto

Helmikuussa oopperan ylikapellimestarina toimineen kapellimestari Mikko Franckin mitta täyttyi ja hän ilmoitti jättävänsä tehtävänsä. Franckin mukaan syynä olivat erimielisyydet oopperan johdon kanssa. Hän osoitti sormella pääjohtaja Erkki Korhosen ja hallintojohtaja Pekka Kaurasen suuntaan. Franckin mukaan tehdyt linjaukset ja oopperan johtamistapa tekivät yhteistyön mahdottomaksi. Pääjohtaja Korhonen puolestaan koki, ettei hänen eronsa ratkaisisi ongelmia talossa.

Muu henkilökunta yhtyi Franckin näkemyksiin talon johtamisesta. Franckin eroa seuranneella viikolla Kansallisoopperan henkilökunta järjesti mielenilmauksen oopperatalon edessä. He syyttivät yhtiön johtoa oopperan vaikeuksista. Henkilökunta arvosteli Korhosen ja Kaurasen toimintaa laitoksen johdossa.

Samalla tuettiin paikkansa jättänyttä Mikko Franckia. Henkilökunta kysyi, miksi jo toinen huippuluokan ylikapellimestari päästetään lähtemään talosta, kun taitamaton ja tehtävässään epäonnistunut johto sai jatkaa toimessaan.

Kulttuuriministeri Tanja Saarela huolestui Kansallisoopperan tilanteesta ja sanoi olevan parasta, että Kansallisoopperan ylikapellimestarin työsuhteen ennenaikainen katkaiseminen asetetaan oopperan uuden hallituksen ratkaistavaksi.

Kansallisoopperan johto pyysi helmikuun lopussa Franckia lähtemään talosta ennen irtisanomisajan päättymistä. Franck oli jo aiemmin luvannut noudattaa työsopimuksensa vuoden mittaista irtisanomisaikaa. Maaliskuussa hän sanoi, ettei aikonut nopeuttaa eroaan ylikapellimestarin tehtävästä, vaikka oopperan johto niin halusi.

Välisoitto

Opetusministeriö puuttui maaliskuussa oopperan kuohuntaan nimittämällä kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläisen kansallisoopperan säätiön uuden hallituksen puheenjohtajaksi. Huhtikuussa toimintansa aloittaneen hallituksen erityistehtäväksi koettiin oopperan taloudellisen ja hallinnollisen tilanteen vakauttaminen.

Ministeriö ei nimittänyt uudelle kaudelle yhtään edellisen kauden jäsentä. Hämäläisen lisäksi hallitukseen nimettiin ylijohtaja Lasse Arvela, oopperanjohtaja Jan Hultin, teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantala sekä oopperalaulaja Esa Ruuttunen.

Kulttuuriministeri Tanja Saarelan mukaan hallituksen uusien jäsenten valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että uusi puheenjohtaja pystyisi toimimaan aktiivisesti oopperaa vaivaavien ongelmien selvittämiseksi. Aiemmin hallituksessa toimineet oopperan pääjohtaja, hallintojohtaja ja kolme henkilökunnan valitsemaa edustajaa eivät enää saaneet osallistua päätöksentekoon hallituksen kokouksissa.

Uusi hallitus ei ryhtynyt etsimään korvaajaa irtisanoutuneelle Mikko Franckille, vaan hallitus merkitsi vain tiedoksi Franckin edelliselle hallitukselle tekemän irtisanoutumisilmoituksen.

Säätiön hallitus jatkoi oopperan sisäisen työilmapiirin selvittämistä ja käsittelyä. Hallituksen puheenjohtaja Hämäläinen ja varapuheenjohtajaksi valittu teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantala valtuutettiin tekemään konsulttiselvitys oopperan johtamisesta ja rakenteesta kesäkuun kokoukseen mennessä.

Kesäkuussa pääjohtaja Erkki Korhonen irtisanoi sopimuksensa ja jätti saman tien pääjohtajan tehtävät. Korhosen kauden oli ollut määrä kestää vuoteen 2012 saakka. Korhonen itse tai oopperan hallituksen puheenjohtaja Sirkka Hämäläinen eivät halunneet kommentoida eroa. Oopperan henkilökunnan edustajat kertoivat henkilöstön helpottuneen erouutisesta.

Lusikkansa soppaan pisti myös pääministeri Matti Vanhanen, joka moitti oopperan hallituksen täydellistä vaikenemista pääjohtajan eron yhteydessä. Valtaosin julkisella rahoituksella toimivan oopperan johdon ero- ja palkkioratkaisuista olisi pitänyt kertoa avoimesti, Vanhanen sanoi.

Loppusoitto

Kansallisoopperan uudeksi pääjohtajaksi esitettiin syyskuussa "mustana hevosena" kykyjenetsintäyrityksen kautta löytynyttä Yleisradion asia- ja kultuuriohjelmien ohjelmistopäällikköä Päivi Kärkkäistä. Hallituksen puheenjohtaja Sirkka Hämäläisen mukaan Kärkkäinen asetettiin ehdolle sekä muutosjohtajana että tiukan taloudenpidon taitajana. Myös henkilöstöryhmät asettuivat Kärkkäisen valinnan taakse ja toivoivat taloon työrauhaa ja keskinäistä luottamusta.

Syyskuun lopussa oopperan johtajakamppailu vihdoin vaimeni, kun oopperan hallitus nimitti Kärkkäisen uudeksi pääjohtajaksi. Hän aloitti virassaan joulukuun alussa.

Marraskuun lopussa Mikko Franck nimettiin ehdolle Kansallisoopperan taiteelliseksi johtajaksi ja ylikapellimestariksi. Hallitus perusteli Franckin valintaa hänen oopperamusiikin tuntemuksellaan, kansainvälisellä tunnettuudellaan ja kansainvälisillä yhteyksillään.

Suomen Kansallisoopperan säätiön hallitus puolsi nimityslautakunnan esitystä. Hallitus päätti kuitenkin kuulla Kansallisoopperan henkilöstöryhmiä ennen päätöstään. Franckin nimitys vahvistettiin joulukuun kokouksessa. Franckin pesti ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana alkaa vuoden 2008 alusta.

Rahavaikeuksista oopperaa päätettiin yrittää nostaa säästökuurilla. Esitysten ja vierailijoiden määrä vähenisi, ja oopperan henkilöstöä vähennettäisiin 50 hengellä. Vähennykset toteutettaisiin pääosin luonnollisella poistumalla, mutta 12 ihmistä jouduttaisiin myös irtisanomaan.

Lähteet: Tiina Forsberg, YLE Uutiset

Lue seuraavaksi