1. yle.fi
  2. Uutiset

Siviilit Rion kaupunkisodan väliinputoajia

Brasilian toiseksi suurin kaupunki Rio de Janeiro tunnetaan rantaelämästään ja jokavuotisista karnevaaleista, mutta sillä on myös toinen, pimeämpi puolensa: katujen väkivalta ja rehottava huumerikollisuus.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Väkivalta näkyy etenkin Rion slummeissa eli faveloissa. Monissa niistä ammuskeluvälikohtaukset ovat miltei arkipäivää. Räikeimmillään väkivalta ilmenee huumejengien ja poliisin verisinä yhteenottoina, jotka ovat lähes kaupunkisotaa ja voivat jättää kokonaisia kaupunginosia saarroksiin päiväkausiksi.

Yleistä turvattomuutta heijastelee myös henkirikosten suuri määrä. Virallisten tilastojen mukaan Rio de Janeiron osavaltiossa on viime vuosina tapettu keskimäärin yli 6 000 ihmistä vuodessa. Valtaosa henkirikoksista tehdään suurkaupunkialueella. Poliisioperaatioista TV-draamaa Kuluneen vuoden aikana Rio de Janeirossa on sattunut useita aseellisia välikohtauksia, jotka ovat kuohuttaneet maata. Lokakuussa poliisin raju isku kahteen Rion favelaan vaati 12 ihmisen hengen. Joukossa oli harhaluotiin menehtynyt pieni lapsi. Poliisin mukaan kuolleista kymmenen oli huumerikosepäiltyjä. TV-kuvat, joissa takaa-ajetut epäillyt ja täysin sivulliset ihmiset pakenivat henkensä edestä tulitusta ilmasta käsin, järkyttivät monia. Iskuun osallistui 500 poliisia, panssariajoneuvoja ja helikoptereita. Tulitaisteluja kuvattiin vakavimmiksi moneen kuukauteen. Vielä enemmän huomiota ja kansainvälistä arvostelua keräsi poliisin massiivinen operaatio Complexo do Alemãon favelaan kesäkuun lopussa. Ainakin 19 epäiltyä sai surmansa vuorokauden mittaisessa iskussa, jota paikalliset asukkaat ja ihmisoikeusjärjestöt kuvasivat verilöylyksi. Operaatioon osallistui 1 350 poliisia. Isku oli jatkoa kaksi kuukautta jatkuneille yhteenotoille poliisien ja rikollisjengien jäsenten välillä. Poliisi oli käytännössä piirittänyt yli 100 000 ihmisen asuttamaa aluetta toukokuun alun jälkeen. Laajojen poliisioperaatioiden taustalla on viranomaisten pyrkimys saada kuriin aseistautuneet huumejengit, joilla on jalansija suuressa osassa kaupungin yli 600 favelasta. Alemãon operaatio tehtiin Riossa heinäkuussa järjestettyjen panamerikkalaisten kisojen alla. Viranomaiset ovat kiistäneet poliisioperaatiolla olleen suora yhteys kisoihin. YK arvosteli Rion poliisin otteita

YK:n ihmisoikeusraportoija Philip Alston tutustui marraskuussa Alemãon tapahtumiin kuullen eri osapuolten kantoja. Matkansa päätteeksi hän julkisti raportin, jossa syytti Brasilian poliisia summittaisista teloituksista.

Alstonin mukaan Riossa kirjataan vuosittain satoja rikoksista epäiltyjen kuolemia poliisioperaatioiden yhteydessä. Monet kuolemantapauksista ovat kuitenkin ilmeisesti kentällä tehtyjä teloituksia, hän päätteli.

Kirjaamalla kuolemat vastarinnan seuraukseksi poliisi varmistaa käytännössä aina sen, etteivät yksittäiset poliisimiehet joudu oikeudelliseen vastuuseen, Alston totesi. Tämän vuoden 10 ensimmäisen kuukauden aikana Rion poliisi on ampunut yli tuhat rikoksesta epäiltyä operaatioidensa yhteydessä. Luvussa on kasvua 20 prosenttia vuoden takaisesta.

YK-edustaja arvosteli poliisia siitä, että operaatioiden valtavat mittasuhteet ja niillä saavutettavat tulokset eivät kohtaa. Alemãon operaation aikana poliisi takavarikoi vain kourallisen aseita eikä pidättänyt tai surmannut lainkaan merkittävämpiä huumekauppiaita.

Alstonin mielestä 19:n epäillyn surmaamista ei voi hyväksyttävästi perustella uhrien rikostaustalla, kuten poliisi tuntuu tekevän. Rikolliset tulee pidättää eikä teloittaa. Hän vihjaa myös, että operaation taustalla oli pikemminkin poliittisia tarkoitusperiä kuin turvallisuussyitä.

YK:n ihmisoikeuskomissaari Louise Arbour myötäili joulukuussa Alstonin havaintoja ja peräänkuulutti Brasiliaan riippumatonta siviiliviranomaista, joka valvoisi ja selvittäisi poliisin epäiltyjä ylilyöntejä ja väärinkäytöksiä.

Huumejengit ja turvapartiot reviiritaistelussa

Rio de Janeiron faveloiden väkivaltatilanteeseen ei ole saatu parannusta osavaltion edellisten hallintojen aikana. Nyt Rion johdossa on uusi kuvernööri, jolta odotetaan asiassa näyttöjä.

Ongelman ytimessä on se, että faveloissa on pitkään vallinnut valtatyhjiö, jota rikollis- ja huumejengit ovat parhaan kykynsä mukaan pyrkineet täyttämään.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on arvostellut Rion poliisia siitä, että se ei ole normaalisti läsnä slummeissa. Poliisi tekee kyllä faveloihin laajamittaisia operaatioita, mutta raskaasti aseistetut yksiköt vetäytyvät yleensä pois niiden päätyttyä, jolloin alue jää jälleen virkavallan kouran ulkopuolelle.

Siviilit ovat poliisin ja huumejengien sodan väliinputoajia ja suurimpia häviäjiä. Sivullisia saa säännöllisesti surmansa harhalaukauksista tai jäätyään ristituleen. Taistelut huumejengejä vastaan harventavat myös poliisin rivejä. Esimerkiksi maaliskuussa 12 poliisia kuoli rikollisryhmien hyökkäyksissä vain muutaman päivän aikana.

Suhteellisen tuore ilmiö Riossa ovat myös vapaalla olevien ja entisten poliisien muodostamat epäviralliset miliisijoukot tai turvapartiot, jotka ovat jalkautuneet köyhiin kaupunginosiin.

Ne ovat työntyneet huumejengien reviireille vaatien samalla paikallisilta asukkailta suojelumaksuja lisätienestien toivossa. Partioiden sanotaan olevan yhtä väkivaltaisia kuin huumejengit, joita vastaan ne on perustettu, eikä niiden keinovalikoima kestä välttämättä yhtään enempää päivänvaloa.

Rion osavaltion uusi kuvernööri Sergio Cabral, joka kampanjoi viime vuoden syksyn kuvernöörinvaalissa turvallisuusteemalla, on ottanut tiukan linjan rikollisuutta ja poliisin korruptiota vastaan. Heti virkakautensa alkajaisiksi hän pyörsi osavaltion viranomaisten aiemman linjan olla ottamatta vastaan liittovaltion joukkojen apua.

Mikko Naalisvaara, YLE Uutiset >>>Elokuva poliisin väkivallasta puhuttaa Brasiliassa (siirryt toiseen palveluun) >>>Brasilia: Väkivallan valtakunta? (siirryt toiseen palveluun) Rio de Janeiron osavaltion sotilaspoliisin erikoisjoukkojen sivu (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi