Georgia erityistarkkailussa

40-vuotiaalla Mihail Saakashvililla on edessään raskas urakka niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Hänellä on päähänpinttymä saada Georgia EU-kuntoiseksi mieluiten jo nyt alkavalla viisivuotisella presidenttikaudellaan.

Ulkomaat

Käytännössä se ei ole mahdollista maassa, jossa keskiansiot jäävät reilusti alle sadan euron kuukaudessa ja missä niin infrastruktuuri kuin sosiaaliset rasitusvammatkin ovat lähes kehitysmaatasoa.

Jos ei viidessä niin ehkä kymmenessä vuodessa tällä Mustanmeren takaisella vuoristomaalla ovat nuo mahdollisuudet. Kaukasuksen alueen maista Georgiaan on virrannut ulkomaisia sijoituksia eniten, vaikka maalla ei ole öljyä eikä juuri muitakaan himoittuja luonnonvaroja. Sen sijaan Georgialla on tarjota verraten hyvin peruskoulutettua työvoimaa ja nouseva sukupolvi, jolla on hillitön halu oppia läntisiä kieliä, erityisesti englantia ja samaistua muutoinkin osaksi läntistä kulttuuriperintöä.

Georgialla on tukenaan myös läntisten maiden vilpitön kiinnostus sen maantieteellistä asemaa kohtaan. Tuo tuki suorastaan liitelee titaanisella lentomatolla Mustanmeren kaakkoisrannoille, kun yli ylivoimainen enemmistö entisen neuvostotasavallan asukkaista himoitsee maansa kuuluvan Natoon. Siis todellinen sokeripala sellaisille, jotka haluavat saada jalansijan Venäjän levottoman etelärajan tuntumassa.

Mutta malttaako Saakashvili opetella kansainvälisessä politiikassa pienelle valtiolle niin perin välttämätöntä nöyryyttä. Moskova syyttää juuri hänen hallintoaan suhteiden jäätymisestä ja pattitilanteesta, joka eristää Abhasian ja Etelä-Ossetian muusta Georgiasta. Venäjä haluaa pitää nuo itsenäisyyttä tai peräti Venäjään liittymistä halajavat keinotekoiset vasallimaakunnat pantteinaan Georgian mahdollisen Nato-jäsenyyden varalta.

Ja vaikka Georgia liittyisikin läntiseen puolustusliittoon, sillä tuskin olisi mielenkiintoa ryhtyä paukuttamaan nikkeliä jokseenkin pienen reunavaltion ongelmasirpaleiden paikkaamiseksi osaksi ehkä vieläkin suurempaa ongelmaa. Lähitulevaisuudessa Saakashvilin olisikin osoitettava pikemminkin diplomaatin kuin varustelumestarin taitoa. Ei ole helppoa olla kaikkea muuta kuin eurooppalaisia kansalaisoikeuksia kunnioittavan euraasialaisen suurvallan naapurissa. Jollain tavalla Saakashvilin on kuitenkin tultava vastaan Moskovan uppiniskaisuudesta huolimatta. Venäjän markkinat olisivat raskaasta työttömyydestä kärsivälle Georgialle juuri nyt erityisen tärkeitä.

Venäjä käyttäytyy ajoittain kaikessa mahtavuudessaan varsin pikkumaisesti ikään kuin kuriton peruskoulun yläasteelainen, joka saatta heltyä silmänräpäyksessä, kun alaluokkalainen tarjoaa tupakan tai vippaa euron. Lähikuukaudet ja varsinkin Kosovon itsenäistyminen osoittavat, mitä Venäjä kinuaa entiseltä alusmaaltaan. Saakashvilin on syytä kuunnella, tai ainakin näyttää siltä, että kuuntelee. Moskova kyllä tietää, ettei Stalinin synnyinmaa kaipaa sen suuren poikansa ruoskimaa slaavilaisimperiumia enää koskaan isännäkseen.

(siirryt toiseen palveluun)Tuomo Pesonen, YLE Uutiset (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Tbilisi

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus