Suomen vaikea Etyj-puheenjohtajuus

Kun Suomi otti Etyj-puheenjohtajuuden vastaan tämän vuoden alussa, sympatiat yleisesti olivat maamme puolella: viime aikoina ongelmat Etyjin sisällä ovat olleet pahenemaan päin, ja synkimpien arvioiden mukaan Suomen vuoden mittainen puheenjohtajuuskausi voisi jäädä jopa Etyjin viho viimeiseksi puheenjohtajuudeksi. Järjestön arveltiin hajoavan omaan mahdottomuuteensa.

Kotimaa

Suurin ongelma oli ja on edelleen Venäjä. Vaikka Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto oli Etykin alulle paneva voima, Venäjän suhtautuminen järjestöön on muuttunut viime vuosina yhä kriittisemmäksi. Venäjää kismittää etenkin Etyjissä tärkeässä roolissa olevat ihmisoikeusasiat ja niihin olennaisesti liittyvä vaalitarkkailu.

Etyjin voima vaalitarkkailijana tuli esille etenkin Ukrainan presidentinvaaleissa marraskuussa 2004. Paikalla vaaleja tarkkailemassa oli sekä Etyjin että Neuvostoliittoon aikoinaan kuuluneiden IVY-maiden edustajia.

Ensimmäisen äänestyksen voittajaksi julistettiin Venäjän tukema Viktor Janukovitsh, mikä herätti suurta vastustusta niin Janukovitshin vastaehdokkaan, länsimielisen Aleksandr Jushstshenkon tukijoiden parissa kuin lännessäkin.

IVY:n tarkkailijat eivät havainneet vaaleissa mitään ongelmaa, mutta Etyjin vaalitarkkailijat raportoivat lukuisista väärinkäytöksistä. Pitkään jatkuneen kiistan jälkeen vaalivoittajaksi julistettiin lopulta Jushtshenko.

Tämän jälkeen Venäjän ja Etyjin suhteet ovat olleet ajoittain hyvinkin huonolla tolalla. Esimerkiksi vuoden 2007 alussa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoitti Etyjin ajautuneen syvään kriisiin.

Nokkapokka jatkui Lavrovin lausunnon jälkeenkin ja kärjistyi pahoin loppuvuonna, kun Venäjällä pidettiin maan parlamentin alahuoneen duuman vaalit joulukuun alussa.

Etyj halusi tarkkailla vaaleja mahdollisimman laajalla rintamalla, mutta Venäjä ei Etyjin näkemyksiä vaalitarkkailusta hyväksynyt. Lopulta Etyjin vaalitarkkailusta vastaava toimisto Odihir ilmoitti jättävänsä duuman vaalien tarkkailemisen kokonaan väliin.

Kiistaa pidettiin erittäin vakavana, sillä Venäjällä pidetään keväällä 2008 presidentinvaalit, joissa Etyjin tarkkailijoiden pitäisi olla mukana. Vuoden 2007 lopulla näytti siltä, että tarkkailu jää pelkäksi haaveeksi.

Lisäksi Venäjä ilmoitti niin ikään joulukuussa sanoutuvansa irti yhdestä Etyjin keskeisimmästä saavutuksesta, tavanomaisten aseiden ja joukkojen määrää Euroopassa rajoittavasta Tae-sopimuksesta. Kaiken kukkuraksi kiista Kosovon asemasta hiersi edelleen Venäjän ja lännen, ja samalla Etyjin, välejä.

Edessä vaikeita haasteita

Kun Suomi siis aloitti kautensa Etyjin puheenjohtajana vuoden 2008 alussa, tilanne näytti huonolta. Suomi ilmoittikin heti kautensa alkajaisiksi, että tärkeintä on järjestön toiminnan vahvistaminen.

Etenkin vaalitarkkailusta Venäjällä haluttiin päästä sopuun, ja yllättäen tammikuun alussa Venäjä ilmoittikin Etyj-lähettiläänsä suulla sallivansa Odihirin vaalitarkkailijoiden pääsyn presidentinvaaleja seuraamaan - nähtäväksi jää, miten tehokkaasti Etyj pystyy tarkkailun lopulta toteuttamaan.

Myönnytystä pidettiin joka tapauksessa ennen kaikkea voittona Suomelle, joka ulkoministeriölähteiden mukaan on tehnyt kulisseissa valtavasti töitä riidan ratkaisemiseksi.

Seuraava koetinkivi Suomen puheenjohtajuustaipaleella lienee Kosovo. Etyjillä on Kosovossa tuhatkunta työntekijää auttamassa maakunnan - ja tulevan itsenäisen valtion - demokratisoitumiskehityksessä ja suojelemassa alueen vähemmistöjä.

Albaanienemmistöisen maakunnan odotetaan julistautuvan itsenäiseksi vuoden 2008 alkupuolella, vaikka Serbia ja Venäjä vastustavat tätä ehdottomasti.

Länsimaat ovat taipuneet Kosovon albaanien itsenäisyystoiveiden kannalle, ja kiistan seurauksena Venäjä ja Serbia vaativat Etyjiä neuvottelemaan Kosovon-operaationsa jatkosta joka ikinen kuukausi, mikä on erittäin hankalaa.

Jos kiistassa ei päästä sopuun, Etyj joutuukin synkimpien arvioiden mukaan ennen pitkää lopettamaan toimintansa Kosovossa tykkänään, mikä olisi ankara tappio koko järjestölle; Eurooppaan kun näyttää olevan syntymässä valtio, jonka kansainvälisestä asemasta ei ole yksimielisyyttä. Edellisen kerran tällainen tilanne koettiin, kun Saksa jaettiin toisen maailmansodan jälkeen - ja yksi peruste Etykille oli tällaisten tilanteiden estäminen.

Suomen puheenjohtajakaudesta on siis tulossa varsin vaikea, mutta pelko koko Ety-järjestön hajoamisesta lienee vahvasti liioiteltua.

>>>Kykeneekö Etyj uudistumaan? (siirryt toiseen palveluun) >>>Etyjin juuret kylmän sodan jakolinjoissa (siirryt toiseen palveluun) Mia Gertsch, YLE Uutiset (siirryt toiseen palveluun) Suomen ulkoministeriön Etyj-sivut (siirryt toiseen palveluun) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön omat internetsivut (engl.) (siirryt toiseen palveluun)