Merien pinnan arvioidaan nousevan jopa yli metrin

Meren pinta saattaa nousta jopa kaksikin metriä tämän vuosisadan aikana. Arviot ovat synkentyneet selvästi kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuoreesta arviosta. Arvioiden mukaan osassa maapalloa jäätiköiden sulaminen on nopeutunut niin paljon, että sitä ei ehkä enää voida pysäyttää.

luonto

IPCC julkaisi vain muutama kuukausi sitten raporttinsa, jonka mukaan vedenpinta nousee vain muutamia kymmeniä senttejä. Raportin mukaan vedenpinta merissä nousisi 20-60 senttiä vuoteen 2100 mennessä.

Rovaniemeläisen tutkijan mukaan raportti perustuu tietoihin, jotka tiedetään jo nyt vääriksi. Tutkimusprofessori John Mooren mukaan osassa maapalloa jäätiköiden sulaminen on nopeutunut niin paljon, että sitä ei ehkä enää voida pysäyttää.

Lapin ja Oulun yliopistojen tutkimusprofessori John Moore on kirjoittanut tieteellistä artikkelia, jossa nousuksi arvioidaan noin 1,5 metriä. Artikkeli julkaistaan lähiaikoina arvostetussa Journal of Geophysical Research -lehdessä. - IPCC:n tiedot perustuvat raportteihin, jotka julkaistiin 2005-2006. Sen jälkeen on saatu paljon uutta tietoa. Uusimmat tiedot meren pinnan nousunopeudesta ja jäätiköiden käyttäytymisestä eivät ehtineet ilmastonmuutosraporttiin, Moore sanoo. Nousunopeus yli kaksinkertaistunut 1900-luvulla vedenpinta nousi merissä keskimäärin 1,8 millimetriä vuodessa. Nyt nousunopeus on nelisen milliä vuodessa. Meren pinta on noussut kiihtyvällä tahdilla pienestä jääkaudesta lähtien eli yli 200 vuotta. Mooren mukaan on vaikea tietää tarkasti, mikä tästä on ihmisen aikaansaamaa ja mikä liittyy ilmaston luonnolliseen lämpenemiseen. - Historiallisen tiedon ja tieteellisten mallien avulla tiedetään lämpötilan ja meriveden korkeuden välinen suhde, ja niiden perusteella voidaan laskea, että tämän vuosisadan aikana vesi nousee keskimäärin 1-2 metriä korkeammalle, Moore toteaa. Ei aikaa hakea konsensusta - Ongelmana on kuitenkin se, että emme tarkasti tiedä, miten paljon lämpötila nousee tällä vuosisadalla. Tiedemiehet eivät ole päässeet asiasta yksimielisyyteen, eikä meillä ole aikaa odottaa yksimielisyyden saavuttamista, Moore sanoo. Hänen mukaansa erisuuruisten jäätiköiden käyttäytymistäkään ei tunneta vielä tarkasti. Viime aikoina on kuitenkin huomattu, että isotkin jäätiköt saattavat reagoida lämpenemiseen paljon aiempia arvioita nopeammin. Lämpeneminen näkyy voimakkasti myös niemimäisillä alueilla pohjoisessa. Esimerkiksi Alaskassa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat hyvin selviä. Ilmasto voi muuttua pysyvästi Ilmaston lämpeneminen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa maapallo siirtyy pysyvästi uuteen tilaan eikä kasvihuonekaasujen vähentäminenkään enää auta. Mooren mukaan Grönlanti saattaa olla jo siinä tilassa. Siellä laajat jäätikköalueet sulavat nopeasti, ja sulamisvedet valuvat jäätikön alle, missä ne nopeuttavat edelleen jäätikön rapautumista. Tilanne on muuttunut selvästi 10 vuodessa, ja sulaminen mahdollisesti vain kiihtyy jatkossa. Länsi-Antarkiksellakin meren pinnan nousu saa isot jääalueet kellumaan vedessä, mikä nopeuttaa entisestään sulamista. Tietoa myös hurrikaaneista Napa-alueiden lämpenemisen lisäksi Rovaniemen Arktisessa Keskuksessa tehdään laajemminkin ilmaston tutkimusta. John Moore on ollut mukana kehittämässä matemaattista mallia, jolla voidaan ennustaa Atlantin hirmumyrskyjen esiintymistä. Mallin mukaan hirmumyrkskyt ovat tulevaisuudessa sekä entistä yleisempiä että voimakkaampia. Malli julkaistaan lähiaikoina toisessa kansainvälisessä tiedejulkaisussa, Journal of Climateissa. YLE Uutiset