1. yle.fi
  2. Uutiset

Hallituksen vaietut taustatiedot: Energiaohjelma leikkaa palkkoja ja työpaikkoja

Suomen hallitus on jättänyt kertomatta julkisuuteen asiantuntijoiden synkimmät arviot EU:n energia- ja ilmasto-ohjelmasta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan ohjelma heikentää suomalaisyritysten kilpailukykyä, heikentää työllisyyttä, leikkaa reaalipalkkoja sekä hidastaa kasvua.

luonto

YLE Uutiset on nähnyt hallitukselle laaditut laskelmat, joista ilmenee, että ilmasto-ohjelma johtaa osassa Suomen taloutta uuteen rakennemuutokseen. Ohjelman kielteiset taloudelliset vaikutukset ovat suuremmat kuin sen myönteiset vaikutukset, muistiosta selviää.

Ilmasto-ohjelman lopputulos on VATTin laskelmissa miinusmerkkinen. Kansantuote heikkenee 12 vuoden aikana puolitoista prosenttia perusuraan verrattuna. Muistiossa muutosta luonnehditaan suureksi ja kustannusten lisäystä merkittäväksi.

YLE Uutiset on saanut kopion VATTin mallilaskelmien tulosraportista. Raportti ei ole julkinen. Sitä ei ole haluttu julkistaa, sillä vihreiden ja keskustan vastuuministerit pitävät laskelmia keskeneräisinä ja tuloksia "epätarkoituksenmukaisina". VATT on päätynyt laskelmissaan osin synkempiin arvioihin kuin mitä hallitus on kertonut.

Ohjelman hinta: Kolme kertaa kehitysapu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan EU:n ilmastopaketti laskee kansantuotetta 0,1 - 0,2 prosenttia joka vuosi niin, että vuoteen 2020 mennessä kansantuote on puolitoista prosenttia pienempi kuin mitä se muutoin olisi. Näin paljon siis katoaa kansantaloudesta. Vaikutuksen suuruusluokasta saa käsityksen vertaamalla sitä kehitysapuun. Suomi lupautui vuonna 1970 YK:n 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteeseen. 35 vuoden uurastuksen jälkeen osuus oli viime vuonna noussut noin 0,4 prosentin tasolle. Ilmasto-ohjelmassa Suomi aloittaa savotan, joka on noin kolme kertaa suurempi ja joka aiotaan toteuttaa vain 12 vuodessa. Tarvittavat toimet lisäävät kustannuksia, heikentävät kilpailukykyä ja leikkaavat ostovoimaa ja reaalipalkkoja, VATTin raportissa todetaan. Sen mukaan kansantuotteen lasku johtuu kustannustason noususta. Tuulimylly joka arkipäivä 12 vuoden ajan Raportin johtopäätösosassa todetaan, että Suomi ei saavuta uusiutuvan energian lisäämisvelvoitetta ilman tuontiraaka-aineita, vaan on tuotava vielä nykyistäkin enemmän kiisteltyä palmuöljyä. Tuulivoimaa Suomi lisää laskelman mukaan lähes 40-kertaisesti nykyisestä. Se tarkoittaa, että vuoden jokaisena 200 arkipäivänä pitää pystyttää vähintään yksi suurehko tuulimylly 12 vuoden ajan eli on rakennettava 2 400 myllyä vuoteen 2020 mennessä. Laskelmassa on kuitenkin oletettu, että vesivoimaa ei rakenneta lisää. Eniten uusiutuvaa energiaa oletetaan saatavan tuontipuusta ja metsähakkeesta. Niitä täydentävät lämpöpumput sekä rypsi ja ohra. VATT arvioi, että puun käyttöä kannustetaan verotuin, mikä rahoitetaan tuloverojen korotuksin. Edessä talouden rakennemuutos Kaiken kaikkiaan ohjelma johtaa talouden rakennemuutokseen, joka aiemmista vastaavista poiketen toteutetaan ensimmäistä kertaa poliittisin päätöksin. Päästöjen vähentäminen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisen vaatimat politiikkatoimet muuttavat toimialarakennetta, raportissa todetaan. Tuotanto kasvaa osassa kone- ja laiteteollisuutta, mutta monet muut teollisuudenalat kärsivät. Energiavaltainen teollisuus ja sitä palvelevat toimialat supistuvat muuta taloutta enemmän, raportissa arvioidaan. Häviäjiin kuuluvat myös metalli- ja metsäteollisuudet. Metallin liikevaihdon kasvu puolittuu vuoteen 2020 mennessä. Sokeri pohjalla: Päästöt vähenevät Muutosten vuoksi työllisyys laskee VATTin laskelman mukaan selvästi eli noin prosentin. Työllisyys laskee energian hinnannoususta johtuvan reaalipalkkojen selvän laskun vuoksi ja myös työvoiman kysynnän laskiessa, raportissa todetaan. Raportin ainoa selvästi myönteinen arvio koskee Suomen päästöjä. Kaiken vaivan ja uurastuksen jälkeen hiilidioksidipäästöt ovat raportin mukaan vuoteen 2020 mennessä supistuneet lähes 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. YLE Uutiset

Lue seuraavaksi