Suomalaisten kielitaito rapistuu huolestuttavasti

Suomalaisten kielitaidon rapistuminen huolestuttaa asiantuntijoita entistä enemmän. Korkeasti koulutetut eivät osaa enää ruotsia ja vieraiden kielten opetustarjontaa on edelleen vähennetty peruskoulussa.

Kielten opiskelu on Suomessa vähenemässä harvojen oikeudeksi. Vain muutaman kunnan peruskoulussa on enää voinut opiskella ensimmäisenä vieraana kielenä muuta kuin englantia tai ruotsia. Kielten opetus on entisestään keskittynyt vain suuriin kaupunkeihin. Alakoulun vapaaehtoisten kielten opetusta on viime vuosina lopetettu yli 40 kunnassa.

Vaikka ikäryhmät pienenevät, kunnat vaativat säästöpaineiden keskellä kieliryhmien perustamiseen suurempia oppilasmääriä.

- Kunnat voitaisiin velvoittaa järjestämään varsinkin vapaaehtoisen a-kielen opettamista neljänneltä tai viidenneltä luokalta alkaen, koska siihen on olemassa valtakunnallinen opetussuunnitelma, ehdottaa Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen huolestuneena.

- Jos olisi velvollisuus, niin silloin niitä lukijoitakin taatusti tulisi!

Työelämän kielitaito edellyttää varhaista opettelua

Esimerkiksi Helsingin Pelimannin ala-asteella saksan opetus loppuu tähän vuoteen, ellei uutta innostusta synny.

- Sillon kun meillä oli isot ryhmät, oli näytelmiäkin saksan kielellä. Oli siinä vähän englantiakin seassa, jotta kaikki pystyivät ymmärtämään, opettaja Kristiina Hovi muistelee.

Yhä useammin koululaiset tuntuvat ajattelevan, että kieliä voi opiskella vasta myöhemmin. Jopa viidesosalla korkeakoulussa opiskelevista on kuitenkin vaikeuksia jo ruotsin kielen kanssa.

- Jos haetaan työelämään kielen osaajia, pitää aloittaa mahdollisimman ajoissa, että kielitaito olisi tarpeeksi hyvä, saksanopettaja Kristiina Hovi pohtii.