Kalankasvattajille toiveita uusista kasvatusoikeuksista

Kalankasvattajat voivat tulevaisuudessa saada lisää kasvatusoikeuksia, jos he poistavat vastaavasti merestä roskakalaa. Kalankasvatuksen aiheuttama vesistökuormitus rajoittaa merkittävästi kalankasvatuslaitosten toimintaa.

talous

Vaikka kuormitus onkin vähentynyt, vesistökuorma on kuitenkin niin suuri, ettei kalankasvatukselle myönnetä suuria tuotantolupia. Tästä seuraa, että kasvattamot toimivat vajaakapasiteetilla ja niiden kannattavuus on heikko.

Kalankasvatusta hallinnoivat tahot ovat nyt alkaneet selvittää, voivatko kalankasvattajat parantaa kannattavuuttaan poistamalla merestä kalaa, joka myös aiheuttaa ravinnepäästöjä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) on saanut ensimmäisen selvityksen asiasta valmiiksi.

Laitos esittää harkittavaksi ns. nettokuormitusjärjestelmää, jossa kalankasvattaja voisi saada lisää kalankasvatusoikeutta sitä vastaan, että merestä poistetaan lisäkuormitusta vastaava määrä ravinteita.

Ravinteet otettaisiin poistamalla merestä kalastuksen kannalta vähäarvoista kalaa, kuten särkeä, lahnaa ja kuoretta. Ne käytettäisiin joko elintarvikkeeksi, eläinten rehuksi tai jollain muulla ympäristöä kuormittamattomalla tavalla.

Rktl:n erikoistutkija Timo Mäkinen kertoo YLE Uutisille, että laitoksen laskelmissa roskakalan poistaminen voisi juuri ja juuri olla kannattavaa, mutta valtion tuen tarvekin pitäisi selvittää.

Varsinkin särkeä kalastajien verkkoihin tarttuu valtavia määriä etenkin Saaristomerellä. Järjestelmää kehitettäessä pitäisi myös päättää, hyväksytäänkö roskakalan pyynti koko Suomen merialueella vai pitäisikö keskittyä kalanviljelylaitoksen lähialueeseen.

Poistettavan kalan määrä riippuisi kalanviljelylaitoksen toiveista ja viranomaisten lupakäytännöstä. Roskakalan pyyntiin liittyy käytännön ongelmia. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan mitä tahansa kalaa ei kannata poistaa.

Pohjan biomassaa syövien kalojen katsotaan lisäävän meren ravinnepitoisuutta, kun taas planktonia syövät kalat eivät muuta tilannetta. Käytännössä eri kalalajien pyynti on kuitenkin mahdotonta, erikoistutkija Mäkinen kertoo.

Asian valmistelu jatkuu vesiviljelyn kehittämistyöryhmässä, jonka maa- ja metsätalousministeriö tulee asettamaan helmikuussa 2008.

Lähteet: YLE Uutiset