1. yle.fi
  2. Uutiset

Lepakon salaisuudet paljastuivat fossiililöydöstä

Yhdysvalloista löydetty lepakon fossiili on ratkaissut lepakkotutkijoita kautta aikain vaivanneen kysymyksen: kehittyikö lepakolle ensin lentotaito vai kaikuluotain?

Ulkomaat

Nykyisessä Wyomingin osavaltiossa yli 52 miljoonaa vuotta sitten elänyt lepakko on aiemmin tuntematonta lajia. Sen vanhempia lepakoita maailmasta ei tiedetä.

Luurankonsa perusteella muinaislepakko osasi lentää, mutta siltä puuttuivat kaikuluotauksen vaatimat sisäkorvan luut.

Hampaat kuitenkin kertovat lepakon syöneen hyönteisiä, ei hedelmiä. Koska se ei pystynyt jäljittämään riistaansa kaikuluotaamalla, se ilmeisesti etsi niitä katsellen, haistellen ja kuunnellen, sanoo tutkija Nancy Simmons New Yorkin luonnonhistoriallisesta museosta. Hän arvelee lepakon olleen jo tuolloin yöeläin, joskaan fossiilin perusteella sitä ei voida todistaa.

Onychonysteridae finneyi -nimen saaneella otuksella oli kynsi kaikissa viidessä sormessaan, toisin kuin nykyisillä yli tuhannella lepakkolajilla, joille riittää yksi tai kaksi kynttä. Otuksen nimen etuosa viittaa kynsiin, loppuosa fossiilin löytäjään, ammattimaiseen keräilijään Bonnie Finneyhyn.

Lepakkotutkijoiden seuraava haaste on selvittää, missä vaiheessa lepakosta tuli maanisäkkään sijasta lentävä nisäkäs.

Vinkkiä antaa Onychonysteridae finneyin siipien alkeellisuus: ne oli tarkoitettu pikemmin liitämiseen kuin lentämiseen. Siipien väli on lähes 30 senttiä.

Fossiililöydöstä kertoo brittiläisen tiedelehden Naturen tuorein numero.

AP, AFP, DPA

Lue seuraavaksi