"Hyvä sota" palasi amerikkalaiseen elokuvaan

Niin sanottu hyvä sota on palannut päivitettynä yhdysvaltalaisiin elokuviin: voimakas isänmaallisuus, hyvän voitto pahasta, Yhdysvaltain moraalinen ylemmyys ja yksinäisen ratkaisijan roolin painottaminen. Vietnamin sodan herättämät sotaa vastustavat tai ainakin kyseenalaistavat ajatukset ovat kadonneet kassamagneeteista.

kulttuuri

Tähän tulokseen ovat tulleet kaksi yhdysvaltalaista yhteiskuntatieteiden pofessoria, Carl Boggs ja Tom Pollard, vastikään suomennetussa teoksessaan Hollywoodin sotakone. He kävivät teostaan varten läpi yli 300 filmiä. Sotaelokuvien lisäksi aineistossa oli lännen- ja gansterielokuvia, tieteis- ja kauhuelokuvia ja nykypäivän toiminta- ja seikkailuelokuvia. Hollywood-elokuvien enemmistö on mammuttibudjetilla tehtyjä sota- ja taisteluelokuvia, joista moni nousee katsojatilastojen kärkeen. Ei siis ihme, että Yhdysvaltain puolustusministeriöllä Pentangonissa on suuri halu vaikuttaa siihen, millaisena Yhdysvaltain puolustusvoimat ja-tahto esitetään valkokankaalla. Pentagon on Yhdysvaltain elokuvateollisuuden alkuajoista asti osallistunut sotaelokuviin tarjoamalla tekijöille heidän tarvitsemiaan kalustoa, kuvauspaikkoja ja avustajia. Vastineeksi ministeriö on saanut vähän sormeilla käsikirjoituksia, kertoo Hollywoodin sotakone -teoksen suomentaja Petri Stenman. Hänen mielestään tulos on useimmiten ollut elokuvallisesti huono. Viime vuosien räikeimpänä esimerkkinä hän pitää Pearl Harbor -elokuvaa. Stenman sanoo, että "hyvän sodan" paluun takana on kylmän sodan päättyminen. Se antoi Yhdysvalloille ainutlaatuisen sauman tehdä maailmasta yksinapainen, pelkästään Yhdyvaltain hallitsema. Vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen vihollinen on helppo: arabiterroristi. Lähi-itä on helppo demonisoida, koska se on amerikkalaisille tuntematon, Stenman sanoo. Vaikka pasifistisiakin elokuvia edelleen tehdään, ne jäävät markkinoinnissa ja julkisuudessa Hollywoodin sotakoneen jalkoihin, eivätkä ne tunnu myöskään suurta elokuvayleisöä kiinnostavan, Stenman sanoo. Vietnamistakin tehdään mieluiten revanssihenkisiä Rambo-elokuvia, joiden mukaan amerikkalainen sotilas oli Vietnamissa sankari. Hän olisi ratkaissut sodan Yhdysvaltain eduksi, ellei hallitus olisi tyrinyt. Rambot ovat satuja; sääli, että niihinkin moni uskoo, Hollywoodin sotakone -kirjan suomentaja Petri Stenman sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset