Testamentti vei sodassa kadonneiden arvosoitinten jäljille

Suomen aikoinaan merkittävimmästä soitinkokoelmasta on saatu lisätietoja yllättäen löytyneestä testamentista. Viipurilaisen Harry Wahlin kokoelmasta on aiemmin tunnettu vain sodan jaloista pelastuneet 32 soitinta. Testamentti kertoo, että venäläisten haltuun jäi muun muassa kaksi huippuarvokasta viulua, joiden nykyisestä olinpaikasta ei ole tietoa.

kulttuuri

Viipurissa asunut kauppaneuvos Harry Wahl omisti ennen toista maailmasotaa yhden Euroopan merkittävimmistä soitinkokoelmista. Kokoelmaan kuului useita Stradivarius-, Guarneri- ja Amati-viuluja. Suurin osa soittimista oli viuluja, mutta mukana oli myös alttoviuluja ja selloja. Kokoelman arvo oli nykyrahassa mitaten jopa yli 50 miljoonaa euroa.

Kun venäläiset valtasivat Viipurin, suurin osa Wahlin soittimista jäi heidän haltuunsa. Kokoelman 32 arvokkainta soitinta kuitenkin pelastui Suomen puolelle, kun Wahlin suojatti, viulisti Onni Suhonen, ymmärsi viime hetkellä kuljettaa tärkeimmät soittimet turvaan sotaa käyvästä kaupungista.

- Viipurissa olot alkoivat käydä hankalaksi, koska venäläiset ampuivat kaukotykillä noin kahdenkymmenen metrin päähän asunnostani. Silloin tuli kiire, ja ajattelin, että Wahlin kokoelma täytyy pelastaa. Kaikkein arvokkaimman osan sain pelastettua, kaikki Amatit ja Guarneriukset, Onni Suhonen muisteli vuonna 1986 pelastusretkeään Yleisradion toimittajalle.

Arvoitus alkoi ratketa viime keväänä Viitisenkymmentä viulua jäi venäläisten käsiin, eikä tähän mennessä ole tiedetty, mitä kaikkea taloon oli jätettävä. Viime keväänä Wahlin kokoelman arvoitus alkoi kuitenkin ratketa, kun helsinkiläinen Maija-Stiina Roine löysi Wahlin testamentin omasta kirjahyllystään. Maija-Stiina Roineen isä, diplomi-insinööri Voitto Valdemar Kolho oli Wahlin läheinen ystävä ja luottohenkilö hänen hankkiessaa uusia viuluja. - Minä vain aikani kuluksi selasin isäni viulukirjoja ja se löytyi yhden viulukirjan välistä, Roine kertoo testamentin paljastumisesta. Kun vertaa testamentin viuluja ja Onni Suhosen pelastamia viuluja, käy ilmi, että Suhosen onnistui ottaa mukaansa lähes kaikki arvokkaimmat soittimet. Ainoastaan muutaman soittimen kohdalla hän teki virhearvioinnin. Kassakaappiin jäi jostain syystä Wahlin itsensä suuresti arvostama, huippuarvokas Santo Serafin -viulu 1700-luvulta. Toinen venäläisille jäänyt huippusoitin oli Lorenzo Storioni -alttoviulu. On vaikea sanoa, miksi Suhonen ei ottanut niitä mukaansa. - Se oli hätäinen pelastusoperaatio pommituksen keskellä. Suhonen otti sieltä vahingossa sellaisiakin viuluja, joita ei olisi kannattanut pelastaa, joitakin saksalaisia kopioitakin. Hänellähän oli sellainen kassakaappihuone, iso tila, mutta vielä seinilläkin riippui viuluja. Olisi tietenkin luullut, että kalleimmat olivat kassakaappihuoneessa, Roine pohtii. Testamentti ei vaikuta jousisoitinten arvoon Testamentin myötä viidenkymmenen eri puolille maailmaa kulkeutuneen jousisoittimen saadaan siis tietää kuuluneen Wahlin kokoelmaan. Uusi tieto ei kuitenkaan vaikuta soittimien arvoon, sanoo viulurakentaja Ilkka Vainio. - Ennemminkin, jos instrumentti on ollut Paganinilla, Menuhinilla tai vastaavilla, niin sillä olisi merkitystä. Tietysti on kiva, jos saa tietää, mistä soitin on tullut, mutta kaikkein tärkeintä soittimissa ovat alkuperäistodistukset, Vainio kuittaa. Sotasaaliiksi päätyneiden soittimien oikeista omistajista käydään oikeutta eri puolilla maailmaa, joten nähtäväksi jää, joutuuko vielä joku Wahlin viulun nykyinen omistaja syytetyn penkille. Wahlin testamentti on luovutettu Suomen Kulttuurirahastolle. YLE Uutiset