Väitös: Ilmastonmuutos lisää metsien hyönteistuhoja

Hyönteisten aiheuttamien metsätuhojen todennäköisyys kasvaa, kun ilmasto lämpenee ja maailmankauppa lisääntyy. Joensuun yliopistossa perjantaina tarkastettava väitöskirja listaa yli sata vierasperäistä hyönteislajia, jotka ovat jo levinneet Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta Euroopan puihin. Osa niistä on haitallisia. Jotkut, kuten kiinalainen aasiansarvijaakko, ovat mahdollisia tulokkaita myös meille.

luonto

Suomessa metsätuhoja ovat tähän asti aiheuttaneet aivan kotoiset lajit, esimerkiksi mäntypistiäiset.

Väitöstutkimuksen tekijä, filosofian maisteri Henri Vanhanen kertoo, että tulokaslajeja on havaittu vasta yksi. Sekin on nähty vasta kerran.

- Tällä hetkellä meillä ollaan tavallaan onnelassa: Suomen metsissä on havaittu vain pohjoisamerikkalainen kaarnakuoriaisiin kuuluva amerikanmusturi, sekin varsin harmiton, kuvaa Vanhanen.

Keski-Euroopassa elää kuitenkin vakiintuneina jo useita metsätuhoja aiheuttavia lajeja, jotka voivat siirtyä ilmastonmuutoksen myötä meillekin.

Mahdollinen tulokaslaji voi olla Kiinan kaupan kasvun myötä levinnyt aasiansarvijaakko eli aasiantukkijäärä. Se on tuhonnut puistopuita Keski-Euroopan kaupungeissa. Erityisen paha vitsaus se on ollut Pohjois-Amerikan itärannikon kaupungeissa. Metsiin se ei ole kuitenkaan kyennyt puistoista leviämään.

Euroopan kotoisista lajeista esimerkiksi havununna ja lehtinunna aiheuttavat suuria tuhoja Keski-Euroopassa. Nämä perhoset tuottavat valtavasti munia, ja niistä kuoriutuvat toukat kaluavat puut paljaaksi. Meilläkin perhosia on havaittu, mutta lehtinunnaa osa tutkijoista pitää vasta vierailijana.

- Ilmastonmuutos voi kuitenkin siirtää molempien perhoslajien pohjoisrajaa 500-700 kilometriä pohjoisemmaksi. Tämä aiheuttaa vakavien metsätuhojen uhan myös Suomessa, laskee tutkija Vanhanen.

Uusia lajeja matkustaa muun muassa ilmavirtausten mukana, hedelmälaatikoissa, puutarhamullassa ja puukuormissa. Tulokkaita etsitään tarkastamalla tuontikuormia, ja lajeista on myös laadittu karanteenilistoja. Ilmasto- ja sääolot lopulta ratkaisevat, miten maahan puikahtanut laji pärjää.

Tutkija Henri Vanhasen mukaan metsätuholaisten suhteen onneakin tarvitaan edelleen.

- Suurimpana uhkana meillä on pidetty puuntuontia Venäjältä. Vieläkään sieltä ei ole tullut pahoja tuholaisia. Tämä on juuri sitä ennalta-arvaamattomuutta, että sitten yksi puulasti jostain Kiinasta saattaa sopivana aikana tuoda meille pahankin tuholaisen, sanoo tutkija Henri Vanhanen Joensuun yliopistosta.

Lähteet: YLE Uutiset