Tiibetin kriisillä on monisatavuotiset juuret

Tiibetin kysymyksen perimmäinen kiista koskee sitä, onko maa koskaan ollut todella itsenäinen vai ei. Yksiselitteistä vastausta ei ole. Niinpä ei ole myöskään kiistatonta vastausta siihen, onko Kiina miehittäjävaltio vai ei. Kiina ei halua luopua Tiibetistä, eikä itsenäisyysliikkeelle riitä autonomia. Tiibetiläisten hengellinen johtaja dalai-lama puolestaan on sanonut, että autonomia riittäisi, jos se olisi laajaa ja todellista ja lopettaisi tiibetiläisten kulttuurisen kansanmurhan.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kiistan juuret ulottuvat 700 vuoden taakse, jolloin mongolit valtasivat nykyiset Kiinan ja Tiibetin alueet. Itsenäisen Tiibetin kannattajat korostavat, että valloittajat kohtelivat niitä täysin erillisinä maina, ja kun mongolivaltakunta romahti, Tiibet sai käytännössä itsenäisyyden 300 vuodeksi. Senkin jälkeen Kiinan valta Tiibetissä oli nimellistä, he sanovat.

1800-luvulla Tiibet osoitti riippumattomuuttaan muun muassa käymällä ilman Kiinan tukea kaksi sotaa läntisiä naapureitaan Nepalia ja Jammua vastaan. Oma vallanpito jatkui myös 1900-luvun alkupuoliskon ajan, aina Kiinan kommunistivaltaan asti.

Kiina myöntää Tiibetillä olleen historian aikana runsaastikin liikkumavaraa, mutta varsinaisen itsenäisyyden se kiistää jyrkästi. Monilla muillakin alueilla on ollut vaihtelevasti autonomiaa, ja silti myös ne ovat erottamaton osa emovaltiolta, Kiina sanoo. Sen mukaan myöskään Tiibetin kulttuurin omaleimaisuus ei todista mitään, onhan Kiinassa yli 50 muutakin kansallisuutta omine kulttuuripiirteineen.

Autonomia jäi vähiin

Kiinassa vuonna 1949 vallan ottaneen Mao Tsetungin suunnitelmiin kuului heti myös Tiibetin kiinteä sitominen keskusvaltaan. Kiinan kansantasavallan joukot päihittivät helposti pienen armeijan ja valtasivat Tiibetin itäosat. Seuraavana vuonna solmittiin "Tiibetin vapauttamisen 17-kohtainen ohjelma", jossa Kiina lupasi taata autonomian ja kunnioittaa Tiibetin buddhalaisuutta. Käytännössä poliittinen ja sotilaallinen valta siirtyivät kuitenkin pitkälti Kiinalle.

Sopimus, joka Tiibetin johtajat oli pakotettu allekirjoittamaan, synnytti vihastuneiden tiibetiläisten aseellisia kapinapesäkkeitä. Dalai-laman neuvottelut Pekingin kanssa eivät tuottaneet tulosta, Kiina ei edelleenkään toteuttanut sopimusta siinä hengessä kuin oli paperilla luvannut.

Kiina syyttää mellakoinnista dalai-lamaa. Pääministeri Wen Jiabaon mukaan dalai-lama ja hänen lähipiirinsä ovat suunnitelleet levottomuudet ja lietsovat niitä suunnitelmallisesti. Kiinan ulkoministeriön mukaan hänet pitäisi haastaa oikeuteen. Dalai-lama on kiistänyt Kiinan syytökset ja kehottanut tiibetiläisiä rauhoittumaan. Kun levottomuudet olivat jatkuneet runsaan viikon, hän uhkasi erota pakolaishallituksen johdosta, elleivät väkivaltaisuudet loppuisi. Uskonnollisesta asemastaan hän ei sen sijaan voi koskaan luopua. Pikkupoikana saatu tehtävä on elinikäinen - ja sitäkin pidempi, sillä buddhalaisen näkemyksen mukaan dalai-laman sielu vaeltaa uuteen ruumiiseen hänen kuolemansa jälkeen. Anniina Wallius, YLE Uutiset (siirryt toiseen palveluun)

(siirryt toiseen palveluun)Buddhalaisuuden ja jakkien kulttuuri (siirryt toiseen palveluun) <<< (siirryt toiseen palveluun)Tiibetissä elää haave omasta valtiosta (siirryt toiseen palveluun)

Keväällä 1959 Tiibetissä puhkesi täysi kapina, jonka Kiina tukahdutti verisesti. Kymmenien tai jopa satojen tuhansien tiibetiläisten arvioidaan kuolleen. Pääministerinä toiminut dalai-lama ja hänen hallituksensa pakenivat rajan yli. Pakolaishallitus on siitä asti istunut Dharamsalassa Pohjois-Intiassa. Ulkomailla, lähinnä Intiassa, arvioidaan asuvan nykyisin runsaat 110 000 tiibetiläispakolaista. Vuonna 1965 Kiina nimitti Tiibetin ydinalueet autonomiseksi hallintoalueeksi U'Tsangiksi ja liitti muut emo-Kiinaan. Kulttuurivallankumouksen myötä Kiinan otteet vähemmistökulttuureja vastaan kovenivat kaikkialla. Tiibetissä muun muassa suljettiin buddhalaisluostareita ja tuhottiin kulttuurikohteita. Kulttuurivallankumouksen jälkeen alkoi jonkinasteinen liennytys - joskin samaan aikaan alettiin siirtää suuria määriä kiinalaisasukkaita tiibetiläisalueille. Dalai-lama ehdotti 1980-luvun lopulla, että Tiibet nimitettäisiin rauhanvyöhykkeeksi ja sille annettaisiin aito autonomia. Tulosta ei tullut, syttyi vain mellakoita, joiden vuoksi Kiina määräsi voimaan sotatilalain. Dalai-lama Tenzin Gyatso sai rauhanyrityksistään Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1989. Vuonna 1993 Kiina katkaisi neuvotteluyhteydet pakolaishallitukseen miltei kymmeneksi vuodeksi. Viime vuosina keskustelua on jatkettu, ei kuitenkaan huipputasolla. Tuloksia ei tiettävästi ole syntynyt. Kevään kapina on rajuin lähes 20 vuoteen

Tiibetiläiset eivät ole koskaan täysin lakanneet kapinoimasta. Yhtä suurta kuohahdusta ei ollut kuitenkaan nähty miltei 20 vuoteen kuin se, joka alkoi munkkien marssina pääkaupungissa Lhasassa dalai-laman pakolaisuuden 49-vuotispäivänä maaliskuun alussa. Kun uutinen kiiri muille tiibetiläisalueille, myös siellä alettiin järjestää mielenosoituksia. Joukkoon liittyi myös pakolaisia ulkomailla.

Lhasassa protestit yltyivät kaupunkilaisten mellakoinniksi alkuperäisväestön taloudellisia ja sosiaalisia oloja vastaan. Kiinalaisten omistamia liikkeitä ja poliisiautoja poltettiin. Kiinan mukaan mellakoijat myös tappoivat sivullisia. Itse se sanoi pidättäytyneensä aseiden käytöstä mielenosoittajia vastaan, toisin kuin joistakin muista lähteistä kerrottiin.

Puolueettomien uutisten saanti Tiibetistä on tyrehtynyt Kiinan sensuuriin. Tietoja on kuitenkin tihkunut ratsioista, joissa on etsitty mielenosoituksiin osallistuneita. Kiina itse on sanonut pidättäneensä kansankiihottajia. Rajalla kerrotaan nähdyn Tiibetiin suunnanneita pitkiä sotilassaattueita. Joidenkin tietojen mukaan joukot ovat eristäneet kokonaisia kaupunkeja.

Tätä kirjoitettaessa on kulunut puolitoista viikkoa munkkien ensimmäisistä marsseista. Lhasan Kiina on ottanut rautanyrkkiin, siellä ei enää mieltään voi osoittaa, mutta tuoreimmat uutiset kertovat ensimmäisistä yhteenotoista Chengdun miljoonakaupungissa Sichuanin maakunnassa, tiibetiläisalueen itäisellä laidalla.

Dalai-lama rauhoittelee sekä Kiinaa että tiibetiläisiä