Maatalouden ympäristötuki ei hyödytä ympäristöä

Maatalouden ympäristötuki ei ole parantanut ympäristön tilaa maatalousalueilla. Tukien vaikutuksista tehdyn laajan tutkimuksen mukaan maatalousluonto on jatkanut köyhtymistään ja vesistöön pääsevän typen määrä on jopa kasvanut.

luonto

Maataloudelle on maksettu ympäristötukea vuodesta 1995 lähtien noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Tavoitteena on ollut vähentää päästöjä 30 - 40 prosenttia, mutta nyt valmistuneen tutkimuksen mukaan tämä ei ole toteutunut. Vuosina 1995 - 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan fosforipäästöt ovat kääntyneet hitaaseen laskuun 2000-luvulla. Ympäristötuki on tutkimuksen mukaan käytännössä ollut viljelijöiden tulotukea, jota saavat lähes kaikki viljelijät. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sanoo olevansa ihmeissään ja pettynyt väitteistä, ettei ympäristötuella ole ollut varsinaista merkitystä. - Nyt kysynkin, että miten me sitten jatkossa motivoimme viljelijöitä tekemään ne toimenpiteet, joiden kohdalla viljelijä joutuu paljon tekemään työtä, Anttila sanoo. Typpi ja fosfori aiheuttavat muun muassa rehevöitymistä ja lisäävät sinilevien määrää. Tutkijoiden mukaan fosforilannoitusta voitaisiin nykyisestään tehostaa. Valumia voitaisiin rajoittaa varsinkin Etelä-Suomessa esimerkiksi lisäämällä nurmiviljelyä. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) haluaisi, että jokaisella tilalla laadittaisiin oma ravinnetase, jolla mitataan, kuinka tehokkaasti tilalle ostetut ravinteet siirtyvät sieltä myytäviin tuotteisiin. - Miksei voisi ajatella, että tulevaisuudessa ympäristötuki palkitsisi tehokkaasta ravinteiden käytöstä ja pienestä kuormituksesta, Tiilikainen ehdottaa. Tutkijat suosittelevat, että tukien saamisehtoihin lisätään luonnon monimuotoisuuutta lisääviä toimenpiteitä, kuten monimuotoisuuskaistoja ja -kesantoja. Vapaaehtoisten erityistukien suosiota tulisi lisätä kasvattamalla taloudellisia kannustimia.

Vapaaehtoisilla erityistuilla on tutkimuksen mukaan onnistuttu edistämään maatalousluonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi perinnebiotooppien hoitoa.

Maatalouden pesimälinnuston köyhtyminen on pysähtynyt ja kääntynyt osin parempaan suuntaan. Tämä ei kuitenkaan johdu tuista vaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista kesannoista ja viljelyn ulkopuolella olevien peltojen melko suuresta määrästä.

Lähteet: YLE Uutiset