1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Nicaraguan kehitystuen uudet tuulet

Suomi patistaa yksityisiä yrityksiä kehityskumppanuushankkeisiin Nicaraguasssa. Keski-Amerikan kierroksellaan maatarkastuksen Nicaraguaan tehnyt ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen arvosteli valtion rakenteiden kautta ohjattua kehitystukea ja patisti yrityksiä kehityskumppanuuteen, jotta Nicaraguan talous lähtisi kasvuun.

Väyrysen mukaan talouden pitäisi kasvaa Keski-Amerikan köyhimmässä maassa kahdeksan prosentin vauhtia, jotta kehitystä tapahtuisi.

Väyrysen mukaan on riski, että julkisen sektorin toimintaa harjoitetaan Nicaraguassa erilaisten henkilökohtaisten etujen kautta.

- Jos me tuemme omalla toiminnallamme sitä että kaikki tapahtuu valtion kautta, silloin itse asiassa edesautamme sitä että korruptio kukoistaa.

Ministeri Väyrynen tapasi vasemmistolaisen sandinistipresidentin Daniel Ortegan ja varakehitysministerin Jaentschken, joka myös on sandinisti ja kuuluu Ortegan lähipiiriin.

- Itse asiassa koko se aika, joka meillä oli varattu keskusteluun, käytettiin tämän kysymyksen käsittelyyn. Olen arvostellut avun antamista budjettitukena, joka on rahan siirtämistä suoraan valtio budjettiin. Itse en pidä budjettitukea Nicaraguassa järkevänä, sanoi Väyrynen.

- Nicaragua on Suomen tärkein kehitysavun saaja Latinalaisessa Amerikassa ja yksi kahdeksasta tärkeimmästä Suomen avun vastaanottajavaltiosta maailmassa. Suomi on myöntänyt Nicaragualle apua jo yli kolmekymmentä vuotta eli runsaan viiden miljoonan asukkaan Nicaragua kuuluu Suomen vanhimpien avunsaajien joukkoon. Pitkässä juoksussa pitäisi nähdä, missä määrin apu menee perille.

- Suomen Nicaraguan tuen avainkysymys on se, voiko Suomi Nicaraguan nykyoloissa harjoittaa sellaista kehitysyhteistyötä, jonka me uskomme näissä oloissa tuottavan tulosta. Tätä keskustelua pitää nyt jatkaa sekä Suomessa että Nicaraguassa, sanoi ministeri Väyrynen.

Nicaraguan kipupisteet Ministeri Väyrynen ei ehtinyt keskustella presidentti Daniel Ortegan kanssa maan tiukasta aborttilaista, mutta arvosteli lakia kovin sanoin Nicaraguan lehdistössä. Väyrysen mukaan laki ei kuulu nykyaikaan. Nicaraguassa on Keski-Amerikan muihin maihin verrattuna eniten teini- ja lapsiäitejä, joiden terveydelle raskaus on vakava uhka. Vuonna 2006 Ortegan sandinistihallitus kielsi raskaudenkeskeytyksen kaikissa tilanteissa eli myös silloin, kun kyse on terapeuttisesta abortista, joka tehdään, kun äidin henki on raskauden vuoksi vaarassa. Terapeuttinen raskaudenkeskeytys tehdään mm. silloin, kun kyse on kohdun ulkopuolisesta raskaudesta. Suomi yritti tuolloin koota yhteen EU-maiden rintamaa, joka olisi taivutellut Ortegan jättämään voimaan terapeuttisen abortin mahdollisuuden, mutta osa EU-maista, kuten Italia ja Puola vastustivat Suomen aloitetta. Ruotsi on lopettanut kehitysyhteistyönsä Nicaraguassa ja sulkenut myös lähetystön. Ruotsin linjan takana on periaatepäätös siirtää avun painopiste Afrikkaan, mutta yksi syy siihen, että Ruotsin mitta tuli Nicaraguassa täyteen, on tiukka aborttilaki. Ruotsin päätös sai paljon huomiota Nicaraguan lehdistössä. Sen jälkeen Ortegan hallitus voi mieltää Pohjoismaat alueeksi, jossa uskalletaan arvostella Nicaraguan kipupisteitä, aborttilakia, liian hidasta köyhyyden kitkemistä, korruptiota ja henkilökohtaisten etujen kahmimista. Nicaraguan kansalle ministeri Väyrysen vierailu on tärkeäa, sillä Suomen nimi tunnetaan Nicaraguassa merkittävänä avun antajana. Managuan köyhissä kortteleissa ja maaseudulle kuulee voimakasta arvostelua siitä, että apu on kohdistettu väärin eivätkä köyhyyttä yllä pitävien rakenteiden kitkemiseksi tähtäävät ohjelmat tuota tulosta. Tavalliset nicaragualaiset kokevat, että muu Keski-Amerikka kehittyy, mutta he polkevat paikallaan. Sen sijaan turvallisuustilanne on Nicaraguassa muita Keski-Amerikan maita parempi. Mutta alueella turvattomuutta levittävat Mara-rikollisjengit aiheuttavat pelkoa. Nicaraguassa on mukana Keski-Amerikassa seitsemän valtion alueella tehtävässä energiayhteistyössä. Suomen avun vuosituhattavoitteisiin kuuluvat ympäristö, maaseudun kehitys ja kestävän kehityksen prinsiippi toteutuu hyvin pienimuotoisissa kansalaisjärjestöhankkeisssa. Suomi myöntää vuosittain noin 350 000 euroa useille Keski-Amerikan valtioille pienimuotoisiin hankkeisiin, jotka toteutetaan pääosin pääkaupunkien ulkopuolella. Kansalaisjärjestöhankkeet ovat lisänneet nicaragualaisten sivistyksellisiä ihmisoikeuksia lisäämällä koulutusta, kultuuritarjontaa ja yleensa koko Latinalaisen Amerikan maissa heikkoa lastenkirjallisuuden kustannustoimintaa. Auli Leskinen YLE Uutiset