Hyppää sisältöön

Mikael Agricola -palkinto Annikki Sunille

Tämän vuoden Mikael Agricola -palkinnon parhaasta kaunokirjallisesta suomennoksesta saa kääntäjä Annikki Suni. Tunnustus myönnettiin Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -teossarjan viimeisen osan Jälleenlöydetty aika suomennoksesta.

Palkintoraadin mukaan Sunin käännös on virtuoosimaista suomea, joka tavoittaa Proustin teoksen näkemisen ja kokemisen tavan, Proustin taiteen ytimen.

Kadonnutta aikaa etsimässä -teossarjaa pidetään 1900-luvun kirjallisuushistorian merkkiteoksena. Se saattoi eurooppalaisen romaanitaiteen uudelle suhteellisuuden ja subjektiivisuuden aikakaudelle käsittelemällä ihmisen itsetuntemista, muistia ja tiedostamatonta. Suni on suomentanut sarjan päätösosan Jean-Yves Tadién Pléaide-laitoksen (1989) pohjalta. - Proustin kääntäminen asettaa samat haasteet kuin mikä tahansa muukin suomentaminen. Mutta koska Proust on monissa piireissä eräänlainen epäjumala, täytyy kääntämisessä olla varovainen ja edetä rauhallisesti, ettei loukkaa ketään tai tee ratkaisuja, joita pidetään myöhemmin väärinä, kertoo Annikki Suni käännöstyöstään. Hänen mukaansa Proustia paljon lukeneet tietävät tarkalleen, mikä adjektiivi on missäkin. Siksi suomentajan ei kannata lähteä keksimään mitään kovin erikoista. - Virkkeet taas voivat olla helposti yli sivun mittaisia, eikä niitä pidä mennä pilkkomaan, Suni muistuttaa. Suni saa Mikael Agricola -palkinnon jo toistamiseen Erityishaasteen Jälleenlöydetyn ajan suomentamiselle asetti se, että kääntäjä joutui jatkamaan toisten aloittamaa työtä. Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanisarjan edeltävät osat on suomentanut pääasiassa Inkeri Tuomikoski. - Luin aiemmat suomennokset, mutta en tehnyt mitään muistiinpanoja. Ajattelin, näin se menee, mutta tein silti viimeisen osan oman pääni mukaan, Suni kertoo. Annikki Suni on kääntänyt ranskasta suomeksi noin sata romaania. Tunnustuksena työstään hän on saanut niin Valtion kääntäjäpalkinnon kuin Pro Finlandia -mitalin. Mikael Agricola -palkinto hänelle myönnetään nyt jo toisen kerran, ensimmäinen tuli vuonna 1985. Kääntäjän kulttuurintuntemus on karttunut vähitellen Tämänvuotinen palkintoraati kiittää Sunia paitsi Jälleenlöydetyn ajan kääntämistä, myös kanadanranskalaisen Nancy Hustonin Syntymämerkki -romaanin ja marokonranskalaisen Tahar Ben Jellounin Lähtö-teoksen suomennoksista. Perusteluiden mukaan Suni taitaa suvereenisti koko ranskalaisen kirjallisuuden kirjon vanhasta yläluokkaisesta ranskasta aina Pohjois-Afrikan Maghreb-kulttuurin kielellisiin murteisiin ja vivahteisiin. Kääntäjä sanoo, että tietämys on karttunut hissun kissun. - Tahar Ben Jellounin teoksia olen kääntänyt kymmenen, ja hiljakseen siinä on oppinut. Kirjat läpäisee islamilainen kulttuuri, ja olen lukenut Koraanin pariin kertaan, jottei minua pystyttäisi huijaamaan. Sitten olen yksinkertaisesti kysynyt asioista, yliopiston Aasian ja Afrikan kielten laitoksella on aina joku joka tietää. Tarjoaako ranskasta kääntäminen Sunille vielä uusia haasteita, kun hän on selviytynyt Proustistakin kunniakkaasti? - Varmasti, toivottavasti haasteet eivät lopu koskaan, suomentaja huudahtaa. J. A. Hollon palkinto Petri Stenmanille Keskiviikkona jaettiin myös J. A. Hollon palkinto korkeatasoisesta tietokirjasuomennoksesta. Tunnustuksen sai Petri Stenman Carl Boggsin ja Tom Pollandin teoksen Hollywoodin sotakone: Yhdysvaltain militarismi ja populaarikulttuuri suomennoksesta. Palkintoraadin mukaan suomentajalle on asettanut haasteita paitsi teoksen laajuus, myös sen akateemisen rönsyilevä kieli. Mikael Agricola -palkinnon ja J. A. Hollon palkinnon myöntää Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry. Kummankin tunnustuksen arvo on 5 050 euroa.