Kuittikaupparikollisuus työllistää viranomaisia

Jo useampi kuin joka toinen talousrikospoliisi ja -syyttäjä selvittelee rakennusalan kuittikaupparikoksia. Veroviranomaiset vaativat uutta lakia, jolla kuittikaupparikollisuus voitaisiin lähes kokonaan estää. Asiantuntijoiden mukaan viime vuonna valtio menetti yli sata miljoonaa euroa verotuloja kuittikaupparikoksien takia.

Kotimaa

Helsingin käräjäoikeus käsittelee parhaillaan Suomen tähän asti laajinta oikeuteen päätynyttä kuittikaupparikosjuttua. Syytettyinä on lähes sata henkilöä, jotka ovat poliisitutkinnan mukaan pyörittäneet rikosvyyhtiä, jossa verot on jätetty maksamatta niin palkoista kuin rakennusurakoistakin.

Rakennusalan yritys joutuu maksamaan esimerkiksi 100 000 euron urakasta 22 prosenttia arvonlisäveroa. Veroa ei jää maksettavaksi silloin kun yritys ostaa esimerkiksi toiselta yritykseltä saman suuruisen urakan. Rikollisesti toimivat rakennusalan yritykset ostavat usein pelkkiä kuitteja rakennusurakoista, joiden avulla arvonlisäverot jätetään maksamatta. Yli sadan miljoonan veromenetys Viranomaiset seuraavat tarkasti, kuinka paljon valtiolta jää saamatta rakennusalan arvonlisäveroja. Viime vuosina summa on ollut kasvussa. Asiantuntijoiden mukaan valtio menetti viime vuonna yli sata miljoonaa euroa arvonlisäveroja kuittikaupparikollisille - käytännössä suurelta osin järjestäytyneelle rikollisuudelle, joka on siirtymässä yhä vahvemmin huumekaupasta talousrikoksiin. - Tämä on tavallaan valtion tukea järjestäytyneelle rikollisuudelle, sanoo Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin projektipäällikkö Markku Hirvonen. Poliisi ja syyttäjät tukossa kuittikauppajuttujen kanssa Kuittikaupparikollisuus on tuottoisaa bisnestä. Poliisi ja syyttäjät ovatkin tukossa kuittikaupparikosjuttujen kanssa. Suomen talousrikostutkijoista enemmän kuin puolet selvittelee pelkästään kuittikauppoja. Tilanne on samansuuntainen syyttäjillä. - Omasta kokemuksesta voin todeta, että noin puolet juttukannasta on näitä rakennusalan kuittikauppajuttuja, sanoo talousrikossyyttäjä Harri Tiesmaa Helsingin syyttäjänvirastosta. Viranomaiset vaativat käännettyä arvonlisäverojärjestelmää Valtion talousrikostorjuntaryhmä pohti viimeksi keskiviikkona keinoja kuittikaupparikollisuuden torjuntaan. Veroviranomaiset vaativat Suomeen käännettyä arvonlisäverojärjestelmää, jolla rakennusurakoissa arvonlisäveron suorittaminen siirtyisi pääurakoitsijalle. Käytännössä kuittikaupparikollisuus voitaisiin näin estää lähes kokonaan. Rakennusteollisuus vastustaa käännettyä arvonlisäverojärjestelmää. Se toisi alan mukaan parinkymmenen miljoonan euron kirjanpito- ja tietokoneohjelmakustannnukset. - Sen lisäksi on laskettu, että kun tästä tulee hitaampi pääoman kierto se tulee aiheuttamaan jopa korkeimmissa laskelmissa 50 miljoonaan saakka lisäkustannuksia, sanoo Rakennusteollisuuden johtaja Ensio Hakkarainen. Veroviranomaiset, poliisi ja syyttäjä ihmettelevät suuresti rakennusteollisuuden vastustusta käänteiseen arvonlisäverojärjestelmään. Kuittikaupparikollisuuden estäminen kun toisi verohyödyn lisäksi suuren helpotuksen resurssipulasta kärsiville poliisille ja syyttäjälle. YLE Uutiset