1. yle.fi
  2. Uutiset

Operetti palaa kansallisoopperan lavalle

Keveälle esitykselle annetaan jälleen tilaa kansallisoopperassa kun Franz Leharin Iloinen leski saa ensi-iltansa tulevana lauantaina. Operetit eivät ole mahtuneet oopperan ohjelmistoon yli kymmeneen vuoteen.

kulttuuri

Kansallisoopperan ohjaajan Jussi Tapolan mukaan syy operettien poissaoloon on johtajista:

- Johtajat eivät ole uskoneet operettiin, en minä muuta syytä keksi. Operetti tulee, kun kansa tahtoo, Tapola toteaa.

Yleisö tahtoo nyt, mutta väheksynnältä operetit eivät ole välttyneet. Kansallisoopperan oopperalaulajan Tove Åmanin väheksyntä on turhaa:

- Ja jos on väheksytty, en ole sitä henkilökohtaisesti itse huomannut. Olen aina pitänyt repertuaarissa paljon operettiaarioita ja ne ovat herättäneet suurta ihastusta yleisössä, Åman kertoo.

Operetti voidaan hyvin mieltää ohjaajan mukaan viihteeksi, mutta tekijöille se on myös taitolaji.

- Operetissa yhdistyvät monipuolisesti kaikki teatterin vaikeudet ja toisaalta yleisöä ajatellen kaikki hyveet. Siinä on menoa, energiaa, vauhtia ja sisältöäkin, ohjaaja Tapola kommentoi.

Oopperalaulajalle operetti on tervetullutta vaihtelua. Laulaja voi laittaa itsensä likoon myös tanssin ja puherepliikkien kautta. Operetin laulamisessa äänitekniikka sinänsä ei eroa oopperasta, mutta jotakin erilaista kuitenkin on.

- Täytyy muistaa pitää hymy huulilla ja välttää tekemästä liian vakavasti. Pieni ironinen ote, niin eiköhän se siitä, oopperalaulaja Åman sanoo.

Operettien kulta-aika oli Suomessa 1930-luvulla. Tällöin kansallisoopperassa saattoi olla kolme operetti-ensi-iltaa vuoden aikana. YLE Uutiset

Lue seuraavaksi