1. yle.fi
  2. Uutiset

Karkaako ruoan hinta köyhien ulottumattomiin?

Kamerun, Mosambik, Somalia, Burkina Faso, Haiti, Afganistan, Bangladesh. Ruoan ja polttoaineiden hintojen raju kallistuminen on ajanut alkuvuonna ihmisiä kaduille eri puolilla köyhää maailmaa. Levottomuudet ja protestit ovat aiheuttaneet poliittista epävakautta ja vaatineet kuolonuhreja. YK-järjestön mukaan ruoan hintojen jyrkkä nousu on pannut liikkeelle "äänettömän tsunamin", joka sysää yli sata miljoonaa ihmistä näkemään nälkää.

talous

Globaali ruokakriisi on ollut alkuvuoden 2008 näkyviä uutisaiheita. Paitsi että ruoan kallistuminen on aiheuttanut monenlaista liikehdintää ja suoranaista kurjuutta tuhansien kilometrien päässä se on tehnyt tuntuvan loven myös suomalaisten kuluttajien lompakoihin. Moni miettiikin ruokakaupassa aiempaa tarkemmin, mitä ostoskärryynsä lastaa.

Ruoan maailmanmarkkinahintojen on arvioitu nousseen vuodessa kymmeniä prosentteja. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, joka ylläpitää erityistä ruoan hintaindeksiä, laskee ruoan raaka-aineiden kallistuneen maailmanmarkkinoilla viime vuoden huhtikuusta kuluvan vuoden kevääseen peräti 54 prosenttia. Indeksissä on huomioitu eri raaka-aineryhmiä ja lähes kaikissa on tapahtunut huomattavaa hinnannousua.

Varsinkin viljojen ja meijerituotteiden hinnat ovat olleet roimassa kasvussa. Esimerkiksi riisin ja vehnän hinnat olivat maaliskuun lopussa noin kaksinkertaiset vuoden takaiseen verrattuna.

Kevään korvilla pahin hintojen nousu näytti kuitenkin maailmanmarkkinoillakin taittuneen, sillä FAO:n hintaindeksi laski huhtikuussa rahtusen, ensimmäisen kerran sitten viime vuoden alun jälkeen. Viljoista vain riisin hinnassa tapahtui enää nousua.

>>> Viljalajien maailmanmarkkinahintojen kehitys (siirryt toiseen palveluun) >>> Ruoan raaka-aineiden hintojen kehitys ja FAO:n ruokaindeksi (siirryt toiseen palveluun) Ruoan kallistuminen on koetellut etenkin maailman köyhimpiä maita. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP onkin luonnehtinut tilannetta suurimmaksi haasteeksi sen koko 45-vuotisen olemassaolon aikana. Ongelma koskettaa ihmisiä niin laajalti, että siihen voidaan saada helpotusta vain globaalein toimin, järjestö arvioi. Usean tekijän summa Ruokakriisin, kuten sitä on alettu nimittää, arvioidaan olevan seurausta usean samanaikaisesti vaikuttavan tekijän yhteisvaikutuksesta. Koska maailmantaloudessa monet asiat vaikuttavat toisiinsa, on tilannetta on hankala korjata millään yksinkertaisella toimenpiteellä. Usein mainittuja syitä hintakriisin taustalla ovat epäonnistuneet sadot, kulutustottumusten muutokset eräissä maailman kolkissa, ruoan lisääntyvä käyttö energianlähteenä, yksittäisissä maissa hintojen karkaamisen pelossa käyttöön otetut toimenpiteet sekä raaka-ainemarkkinoiden hintaspekulaatiot. Yksinkertaisimmillaan kyse on kuitenkin siitä, että ihmiskunnan väestönkasvu aiheuttaa paineita kasvavan kulutuksen muodossa. Kun ruoan kysyntä on suurempaa kuin tuotanto, käyvät varmuusvarastot yhä pienemmiksi. FAO:n ennusteen mukaan maailman viljavarastot hupenevat tänä vuonna alimmalle tasolleen neljännesvuosisataan. >>> Kutistuvat riisivarastot (siirryt toiseen palveluun) Toisaalta markkinatalouden perusperiaatteiden mukaan, kun kysyntä ylittää tarjonnan, pitäisi korkeampien tuottajahintojen vähitellen johtaa ruoan tuotannon lisääntymiseen, mikä puolestaan näkyisi ajan mittaan hintojen nousun tasaantumisena, jopa laskuna. Näin uskotaan jossain määrin käyvän nykyisessäkin tilanteessa. Ruokakriisin taustalla oleva lisääntyvän kulutuksen ja kulutustottumusten muutos liittyy etenkin kehittyviin suuriin Aasian maihin, Kiinaan ja Intiaan, jossa vaurastuva keskiluokka syö yhä enemmän lihaa ja meijerituotteita. Sään oikut luovat epävarmuutta Sää on yhtälössä riippumaton ja ennustamista vaikeuttava tekijä. Keskeisissä tuottajamaissa koetut satomenetykset ovat osaltaan nostaneet ruoan hintoja, kun kotimarkkinoille ja vientiin menevät viljamäärät ovat pienentyneet. Näin on ollut etenkin kuivuuden koettelemassa Australiassa, mutta myös Kaakkois-Euroopassa kärsittiin viime vuonna tavanomaista pienemmistä viljasadoista sään ääri-ilmiöiden takia. Myanmarin hirmumyrskyn vaikutukset riisin maailmanmarkkinahintaan ovat yhä epäselvät. Nargis-myrsky surmasi toukokuun alussa kymmeniä tuhansia ihmisiä ja aiheutti laajaa tuhoa eteläisen Irrawaddyn suiston riisinviljelyalueella entisessä Burmassa. Myanmarin riisintuotannon uskotaan kärsivän myrskyn seurauksena ja maa saattaa vielä joutua viennin sijasta tuomaan riisiä ulkomailta. Myanmar on toimittanut riisiä muun muassa Bangladeshiin ja Sri Lankaan. Ruokaa energiaksi Ehkä näkyvintä huomiota ruokakriisiin vaikuttavista tekijöistä on saanut biopolttoaineiden lisääntyvän tuotannon heijastevaikutus ruoan hintaan. Biodieselin ja etanolin tuotannossa käytetään runsaasti raaka-aineita, jotka kelpaisivat myös ruoaksi. Etenkin Yhdysvalloissa kasvatetaan valtavasti maissia, josta jalostetaan etanolia autojen tankkeihin. Se syö viljelysalaa ruokaviljoilta ja vääristää osaltaan ruoan maailmanmarkkinahintoja. Ympäristöjärjestöt ovat kantaneet huolta myös arvokkaiden luontokohteiden säilymiselle koituvista riskeistä, kun uusia alueita raivataan tuotannolle. Taustalla on sinällään kannatettava pyrkimys. Biopolttoaineiden osuuden lisäämisellä on haluttu vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, jotka ovat pahoja saastuttajia. Yhdysvalloilla ja EU:lla onkin tähän liittyen kunnianhimoisia tavoitteita. YK:n ruoka-asiantuntija, belgialainen Olivier de Schutter arvosteli äskettäin amerikkalaisten ja eurooppalaisten toimintaa tällä saralla vastuuttomaksi. Biopolttoaineryntäys palvelee vain pienehkön painostusryhmän etuja, hän korostaa. Schutterin edeltäjä käytti vielä kovempaa kieltä ja vaati biopolttoaineiden kieltämistä kokonaan sillä perusteella, että ne ovat "rikos ihmiskuntaa vastaan". EU-komissio on kiistänyt, että biopolttoaineiden tuotannolla olisi EU:n alueella mainittavaa vaikutusta ruoan kallistumiseen. Tätä perustellaan sillä, että ruoan hinnan nousu johtuu useasta tekijästä ja biopolttoaineiden tuotantoon käytettävien raaka-aineiden osuus unionin maataloustuotannosta on hyvin pieni. Yhdysvalloissa republikaanihallinto on myötäillyt näkemystä biopolttoaineiden vähäisestä merkityksestä ruoan kallistumiseen. Öljyn kallistuminen lisää biopolttoaineiden tuotannon houkuttelevuutta. Kallis öljy vaikuttaa näkyvästi ruoan hintaan myös kuljetuskustannusten kohoamisena. Vientisäännöstely ja keinottelu nostavat hintoja Viljojen ja etenkin riisin huima kallistuminen on johtanut tänä vuonna siihen, että monet suuret tuottajamaat ovat asettaneet viennille erilaisia rajoituksia. Niiden ensisijaisena tarkoituksena on ollut pitää huoli siitä, että hinnat eivät nouse kotimarkkinoilla kohtuuttomasti ja omien kansalaisten kysyntään pystytään vastaamaan. Isoista riisintuottajista Intia ja Vietnam ovat estäneet riisin vientiä maasta kevään aikana. Toisaalta maailman suurin riisin viejä Thaimaa ei ole lähtenyt tälle tielle. Thaimaa on myös kiistänyt puheet siitä, että se olisi virittelemässä hintakartellia muiden Kaakkois-Aasian riisinviejämaiden kanssa. Erilaisista vientiä rajoittavista toimista on ollut se seuraus, että kun tuojamaat ovat pyrkineet täydentämään varmuusvarastojaan markkinoilta, ovat maailmanmarkkinahinnat nousseet entisestään. Hintojen nousun pelko on johtanut raaka-aineiden hamstraukseen. Tilanteesta selvitäkseen tuonnista riippuvaiset maat ovat koettaneet helpottaa ruoan saatavuutta leikkaamalla tuontitulleja ja subventoimalla ruoan hintaa. Esimerkiksi maailman suurin riisin tuoja Filippiinit marssitti turvallisuusjoukkonsa valvomaan hintatuetun riisin myyntiä ja vartioimaan varmuusvarastoja. Filippiineillä viranomaiset ovat myös kehottaneet ravintoloita pienentämään tarjoilemiaan riisiannoksia. Myös raaka-ainemarkkinoilla tapahtuva hintakeinottelu on monien arvioiden mukaan ollut vauhdittamassa hintojen nousua. Osakemarkkinoilta saatavien tuottojen käydessä ohuemmiksi sijoittajien kiinnostus raaka-ainemarkkinoita kohtaan on lisääntynyt. Viljoilla käydään monien muiden raaka-aineiden tapaan kauppaa ns. futuureilla eli satoja ostetaan jo ennen kuin ne ovat kypsyneet ja korjattu. Pikavoittojen toivossa käytävä kauppa ja hintaspekulaatio onkin osaltaan pitänyt viljan hintoja ylhäällä, joskin tästä on myös vastakkaisia näkemyksiä. YK-raportoija de Schutterin mielestä nyt niitetään 20 vuoden virheiden satoa. - Mitään ei ole tehty raaka-aineilla keinottelun estämiseksi, vaikka oli ennustettavissa, että sijoittajat kääntyvät näille markkinoille osakemarkkinoiden hidastuessa, hän sanoo. Hinnat pysyvät ylhäällä vuosia? Globaalin ruokakriisin suurin tragedia on siinä, että se kohtelee ankarimmalla kädellä maailman köyhiä. Etenkin ruoan tuonnista riippuvaisten kehitysmaiden kaupunkien pienituloinen väestö on ongelmissa inflaation laukatessa. FAO:n mukaan teollistuneissa maissa kuluttajat käyttävät nykyisin menoistaan 10-20 prosenttia ruokaan, mutta kehitysmaissa osuus on 60-80 prosenttia. Järjestö on laskenut, että ruokakriisin johdosta maailman köyhimmille maille tuontiviljasta kuluneena satovuonna lankeava lasku on paisumassa jopa yli 50 prosenttia. Jo vuosi sitten summa kasvoi yli kolmanneksen. Koska viljavarastot ovat vähissä, uskotaan ruoan maailmanmarkkinahintojen pysyvän aiempaa korkeammalla tasolla niin kauan kuin varastoja täydennetään. Yhdysvaltojen republikaanihallinnosta on arvioitu, että ruoka olisi kallista vielä kaksi-kolme vuotta, mutta viime vuoden tapaista jyrkkää hinnannousua ei enää olisi luvassa. Helpotusta pahimpaan tilanteeseen lienee tulossa, jos tämän vuoden satonäkymät toteutuvat. Maailman viljantuotannon on ennustettu kipuavan vehnänviljelyn lisääntymisen myötä 2,6 prosenttia ennätykselliseen liki 2,2 miljardiin tonniin, mikäli olosuhteet vain pysyvät suotuisina. Kuten tunnettua, sää on kuitenkin perin arvaamaton tekijä. Mikko Naalisvaara, YLE Uutiset >>> Ruoan kallistuminen tuntuu myös suomalaisten lompakossa (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi