Saamelaisten vaatimukset valtiolle menetetyistä maista teilataan tuoreessa tutkimuksessa

Vasta ilmestyneen väitöstutkimuksen mukaan saamelaisten vaatimukset valtiolle menetetyistä maista eivät perustu historiallisiin tosiseikkoihin. Kiistellyt alueet ovat alun perinkin kuuluneet valtiolle.

Kotimaa

Oulun yliopistossa tehty laaja selvitys osoittaa, että useat saamelaisia koskevat tutkimukset ovat olleet tarkoitushakuisia ja perustuneet niukkaan asiakirja-aineistoon. Aiemmin saamelaisten maaoikeutta on perusteltu Lapin kylien yhteysomituksella

- Lähdeaineistoa on niissä käytetty hyvin vähän suhteellisen suurten kysymysten ratkaisemiksi, Oulun yliopistossa väittelevä historiantutkija Matti Enbuske sanoo.

Oikeusministeriön tilaama selvitys Lapin historiasta on hänen käsissään laajentunut viidessä vuodessa 500-sivuiseksi väitöskirjaksi. Enbusken mukaan osan Lapin kylien maista omistivat suvut ja loppu kuului kruunulle.

- Keskiajalta lähtien kruunu on hyvin johdonmukaisesti pitänyt niitä maita kruununmaina eli kruunu on hallinnut niitä maita, Enbuske sanoo.

Niin ikään Ruotsi tai Venäjä eivät väittelijän mukaan riistäneet Lappia. Sen teki hänen mukaansa moderni Suomi, joka tarvitsi puuta ja vesivoimaa kansakunnan hyväksi.

Maanomistuskiista hiertää valtiovaltaa

Saamelaisten maanomistus on hiertänyt valtiovaltaa jo vuosikymmeniä. Saamelaiset saivat 1990-luvulla alkuperäiskansan aseman, mikä odottaa vielä sinetöintiä Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimuksessa. Siinä pitäisi ratkaista myös saamelaisten maanomistuskysymys.

Nykyhallitus on syksystä saakka yrittänyt selvitellä Lapin maanomistuskiistaa, viimeksi tänään keskiviikkona. Eteenpäin ei ole päästy muun muassa tutkijoiden koulukuntariitojen vuoksi.

Lähteet: YLE Uutiset