Puolet Suomen luontotyypeistä uhanalaisia

Suomen luontotyypeistä puolet on uhanalaisia. Suomen ympäristökeskuksen viisivuotisessa hankkeessa arvioitiin eri luontotyyppien tilaa ensimmäistä kertaa.

luonto

Vajaasta 400 luontotyypistä uhanalaisiksi arvioitiin koko maassa 51 prosenttia. Vakavimmin uhanalaisia luontotyyppejä on 52. Niistä yli puolet on perinnebiotooppeja eli ketoja, niittyjä ja hakamaita.

Äärimmäisen uhanalaisiksi arvioitiin myös mm. eteläisiä jalopuulehtoja, lehtipuuvaltaisia kangasmetsiä ja karukkokankaiden metsiä. Uhanlaisten osuus luontotyppien lukumäärästä on suurempi eteläisessä Suomessa kuin pohjoisimmassa Suomessa.

Uhanalaisuusarvio perustui luontotyypin määrän ja laadun muutokseen 1950-luvulta nykypäivään. Säilyviä luontotyppejä ovat erityisesti sellaiset, joissa ihmisen vaikutus on syrjäisen sijainnin tai karun ja vaikeakulkuisen maaston vuoksi pieni. Tällaisiin luontotyyppeihin kuuluu mm. tunturialueen luontotyyppejä sekä karuimpia ja märimpiä suoluontotyyppejä.

Yleisin uhanalaistumisen syy on metsien uudistamis- ja hoitotoimet, jotka vaikuttavat luontotyppien laatuun etenkin metsissä, soilla ja pienvesissä. Merkittäviä syitä on myös ojitus, pellonraivaus ja vesirakentaminen.

Luontotyypeillä uutta näkökulmaa luonnon tilaan Luontotyyppien arvioinnin kautta luonnon tilaa voidaan arvioida aiempaa tasapuolisemmin. Tämä johtuu siitä, että lajien uhanalaisuusarvioinnissa korostuvat runsaslajiset elinympäristöt, kun taas luontotyyppien arvioinnissa nousee esiin myös mm. useiden suotyyppien ja karujen metsäluontotyyppien heikko tila. Tiedon tarve luonnosta on kasvanut, koska useat lait ja kansainväliset sopimukset valvoittavat Suomea luontotyyppien seurantaan. Tietoa luontotyypeistä pystytään käyttämään myös maankäyttöä, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja luonnonsuojelua suunniteltaessa. Nyt tehdyn selvityksen tulosten soveltamisesta päätetään myöhemmin. Tätä varten asiantuntijaryhmät ovat laatineet 70 ehdotusta siitä, kuinka luontotyyppien tilaa voitaisiin parantaa. Ympäristökeskuksen hankkeessa koottiin tietoa Itämerestä ja sen rannikosta, sisävesistä ja rannoista, soista, metsistä, kallioista ja kivikoista, perinnebiotoopeista ja sekä tuntureista. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa oli mukana yli 80 eri alojen asiantuntijaa tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja hallinnosta. Viisi vuotta kestänyttä hanketta johti Suomen Ympäristökeskus SYKE. Luonnonsuojeluliitto vaatii uhanalaisten luontotyyppien suojelemista

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii hallitukselta uhanalaisten luontotyyppien suojelua. Luonnonsuojeluliitto vaatii, että uhanalaiset luontotyypit on suojeltava lailla. Tämä vaatisi muutoksia mm. luonnonsuojelulakiin, vesilakiin ja metsälakiin.

Liitto vaatii myös, että maatalouden tukia tulee suunnata perinnebiotooppien suojeluun sekä metsien suojelun rahoituksen parantamista. Lisäksi luonnonsuojeluliitto vaatii uhanalaisten luontotyyppien lisäämistä kaavoitusten luontoselvityksiin erityisesti etelä-Suomessa.

Myös soidensuojeluverkosto pitäisi liiton mielestä täydentää ja soiden ennallistamista lisätä.

Lähteet: YLE Uutiset