Ammattiliittojen vaalirahoitus 250 000 euroa

Ammattiliitot ovat tukeneet eduskuntavaalien ehdokkaita noin 250 000 eurolla. YLE Uutiset kysyi eduskuntavaalien rahoituksesta 22 ammattiliitolta ja kolmelta keskusjärjestöltä.

Kotimaa

Koko ammattiyhdistysliikkeen yhteistukisumma näyttää siis jäävän siis merkittävästi jälkeen Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksestä, jonka on arvioitu tukeneen vaalityötä 400 000 eurolla. Ammattiliitoissa tuetaan yleensä kaikkia ehdokkaaksi ryhtyviä omia jäseniä. Suuri osa ammattiliitosta ei kuitenkaan anna minkäänlaista tukea vaalityöhön. YLE Uutisten selvityksen mukaan anteliaimpia olivat SAK:laiset liitot. Suomen suurin ammattiliitto, Julkisten- ja hyvinvointialojen JHL on myös suurin vaalituen maksaja - ei tosin suoraan, vaan liiton demari- ja vasemmistoliittolaisen ryhmän kautta. Parikymmentä JHL:n jäsentä myös pääsi eduskuntaan. Muilta SAK:laisilta liitoilta tukea herui kultakin 10 000 - 25 000 euroa. Siitä huolimatta esimerkiksi Kemianliitto ei saanut yhtään jäsentään läpi eduskuntaan. Liitossa onkin pohdittu tuen kohdentamista aiempaa harvemmille ehdokkaille. - Meillä on mietitty pitäisikö tuki kohdentaa toisella tavalla. Nyt annetaan muutama sata euroa per ihminen. Ehkä summa pitäisi kohdentaa jollekin ja katsoa tulisiko sillä tavalla parempi tulos, sanoo liiton puheenjohtaja Timo Vallittu. Muut keskusjärjestöt kitsaampia Muista kuin SAK:laisista liitoista vaalirahaa ei juuri liikene. STTK:laisissa liitoissa poliittinen hajonta on sen verran laajaa, että minkään ryhmän tukemiseen ei ole löytynyt kannatusta. Poikkeuksen tekee Toimihenkilöunioni, joka tukee harkinnan mukaan myös oman jäsenistönsä ulkopuolisia ehdokkaita. TU:n vaalituki oli 57 000 euroa. Akavalaisista liitoista Uusi insinööriliitto tuki viittä ehdokastaan. Lakimiesliitto kertoo tukeneensa demareiden Matti Ahdetta yhdellä 750 euron taidehankinnalla. Muuten akavalaiset edustavatkin nollalinjaa. Opettajien OAJ:ssä ei taivuta edes puolueiden järjestämiin seminaareihin, joihin useimmat muut liitot lähettävät edustajansa verkostoitumaan. Myös keskusjärjestöjen ulkopuolinen, toimittajien Journalistiliitto on katsonut viisaimmaksi pitää näpit erossa vaalirahoituksesta. Keskusjärjestöt antavat itse tukensa tasapuolisesti useiden puolueiden vaalikassoihin osallistumalla vaalien alla puolueiden järjestämiin seminaareihin, kunhan niissä on asiaa ainakin tilkkeeksi. Akava kertoo seminaarituen lisäksi käyttäneensä noin 2 000 euroa mm. kahvitilaisuuksiin.

YLE Uutisten tekemässä kyselyssä merkille pantavaa oli sekin, että kaikkien liittojen puheenjohtajat olivat selvityttäneet liittonsa antaman vaalirahoituksen. Liitot eivät myöskään empineet tietojen julkistamista.

Ammattiliitot tarjoavat myös vaalikampanjoissa aina tarvittavaa talkoovoimaa. Työn osuuden mittaaminen rahassa on kuitenkin lähes mahdotonta.

Lähteet: YLE Uutiset