Junien suosio kasvaa - rataverkko supistuu

Hallitus patistaa suomalaisia lisäämään junaliikenteen käyttöä. Raideliikenteen kapasiteetti on kuitenkin jo äärirajoilla. Kiskoilla ei ole enää vapaata tilaa, koska raideliikenteen osuus kuljetuksista on kasvanut viime vuosina.

Kotimaa

Junan suosio kasvaa, ja hallitus on mielissään. Hallitus on yrittänyt siirtää tieliikennettä rautateille, koska junien hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin autojen.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen uskoo, että riittävän kilpailukykyinen raideliikenne saisi monet perheet valitsemaan junan auton sijasta. - Uskon, että se on kasvava trendi ihan näistä ilmastopoliittisista syistä.

Raideliikenteen houkuttelevuus kuitenkin kärsii, koska rataverkon rajoitukset pidentävät matka-aikoja.

- Jos halutaan, että yhä enemmän tavaraa kulkisi raiteilla ja pystytään pitämään henkilöliikenne hyvässä vauhdissa, syntyy ongelmallisia kapeikkokohtia. Nykyiset raiteet eivät riitä, sanoo ministeri Vehviläinen.

Rataverkko supistuu ylläpitorahan puutteessa

- 90 prosenttia verkosta on yksiraiteista. Se tarkoittaa sitä, että pienikin häiriö leviää helposti koko maahan. Eli jos jossain kohtaa on joku kalustorikko tai onnettomuus, jonkun tunnin kuluttua se tuntuu toisellakin puolella Suomea, sanoo Ratahallintokeskuksen liikennejohtaja Anne Herneoja.

Tästä huolimatta Suomessa on rataosuuksia, joita uhkaa rullalle laittaminen.

- Vuosittain saadaan rahaa niin sanottuun perusradanpitoon noin 350 miljoonaa euroa. Vuodesta 1996 sen reaaliarvo on alentunut, eli ostovoimaa on nyt noin 250 miljoonan euron edestä, sanoo liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskuksesta.

Rataverkkoa pitäisi uusia noin 200 kilometriä vuodessa, mutta rahat riittävät vain 150 kilometrin uusintaan.

Lähteet: YLE Uutiset