Suomessa liikaa huonosti valmisteltuja lakeja

Lainvalmistelu Suomessa ontuu. Syitä ovat lainsäädännön raju kasvu ja ministeriöiden vaikeudet valmistella lakeja yhdessä. Tärkeimmät lakihankkeet joutuvat nyt erityistarkkailuun.

Kotimaa

Monimutkaistuvassa maailmassa yhä useammat säännökset koskevat montaa eri hallinnonalaa ja ministeriötä, joten yhteistyö takkuilee usein.

- Tässä on esimerkkeinä mainittavissa esimerkiksi yliopistolain kokonaisuudistus, joka liittyy yliopistoiden aseman uudistamiseen, tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus, jätelainsäädäntö, vammaislainsäädäntö, kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus, kansanterveyslain erikoissairaanhoitolain yhdistäminen uudeksi terveydenhoitolaiksi ja yhdistyslain uudistus. Eli tässä on huomattavan paljon merkittäviä hankkeita eri ministeriöiden sektoreilta, sanoo Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti.

- Ongelma on liiallinen näkökulmasidonnaisuus eli ministeriöt valmistelevat omasta vinkkelistään eivätkä ota huomioon toisten ministeriöiden näkökulmia. Eduskunnassa joudutaan sitten korjailemaan näitä.

Ongelman takana on niin maailmalla kuin Suomessakin kiihtynyt sääntelykierre, ministeriöiden koneistot eivät aina pysy mukana yhä lisääntyvän lainsäädännön vaatimassa tahdissa.

Lainsäädännön on määrä lisääntynyt. Vuosittain säädetään 1200 - 2000 uutta säädöstä. Tekstinä määrä on 8 000 sivua. Tärkeimmät lakihankkeet erityistarkkailuun

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus pyrkii pureutumaan ongelmaan paremman sääntelyn ohjelmalla. Lainsäädäntöpulmat on siis tiedostettu ja niitä vastaan käydään monin tavoin. Tärkeimpiä on parinkymmenen keskeisen lainsäädäntöhankkeen ottaminen erityistarkkailuun, niin että avainlainsäädännön laadukkuus saataisiin lähivuosina taattua.

- Paremman sääntelyn ohjelma on laaja yhteiskunnallinen sitoumus niistä periaatteista, joita säädösvalmistelussa ja lainsäädännön sisältöratkaisuissa pitäisi noudattaa. Yksi näistä keskeisimmistä toimenpiteistä on se, että olisi enemmän yhteistä keskustelua hallinnonalojen rajat ylittävissä ongelmissa, ja tähän liittyen pyrittäisiin myöskin lainsäädännön arviointia selvästi parantamaan, kuten myös kansalaisten ja sidosryhmien kuulemista, Pöysti sanoo.

Yksi nykyisistä ongelmalaeista on juuri tekijänoikeuslaki, jonka korjaustarve on huutava, sillä se vaikuttaa yhä enemmän ihmisten arkielämään. Ajankohtainen lääkkeiden viitehintajärjestelmäkin aiheuttaa päänvaivaa.

Pääjohtaja Pöystin mukaan yksi avain parempaan sääntelyyn olisi yksinkertaisesti lainvalmisteluun tarvittava työrauha, joka ministeriöiden virkamiehiltä nyt usein puuttuu.

Lähteet: YLE Uutiset