Suomalaisten eristäminen suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa ihmetytti

Suomen edustajat ovat palanneet suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressista hämmentynein tunnelmin. Suomalais-ugrilaisten kansojen viides maailmankongressi päättyi tiistaina Hanti-Mansiassa, Länsi-Siperiassa.

kulttuuri

Suomalaisia ihmetyttivät tapahtuman turvajärjestelyt ja eristäminen muista kongressivieraista.

- Tuntui että meidät pidettiin ihan tarkoituksella erillään muista suomalais-ugrilaisista kansoista, ja se oli uutta, sanoo Inarinsaamen kielen yhdistyksen projektikoordinaattori Annika Pasanen.

Ennakkotietojen vastaisesti suomalaiset majoitettiin eri hotelliin kuin muut kongressivieraat. Omia paikallisia tuttaviakaan ei näkynyt missään.

- Tämä sotii maailmankongressin ideaa vastaan. Koska asumme kaukana toisistamme ja yhteydenpito on hankalaa, pitäisi kongressissa päästä tapaamaan kasvotusten. Nyt se oli vaikeaa, piti karata virallisista kuvioista jos halusi päästä keskustelemaan, kertoo Pasanen.

Kaksikielisyys ei ole enää kielletty aihe Suomalais-ugrilaisten kansojen viidennen maailmankongressin teemana oli Identiteetti ja muuttuva maailma. M. A. Castrénin seuran puheenjohtaja Ildiko Lehtinen puhui omassa alustuksessaan muun muassa verkostoitumisen tärkeydestä. Kongressi jätti hänet apeana pohtimaan, miten verkostoitua ja pitää yhteyttä, jos yhteydet eivät aina toimi. Positiivisena hänen mieleensä jäi kongressista erityisesti kaksi asiaa. - Ensimmäistä kertaa todella puhuttiin kaksikielisyydestä. Tähän saakka se on ollut punainen vaate, sitä ei ole haluttu edes käsitellä. - Toiseksi keskusteltiin siitä, mitä identiteetti sisältää, siihen liittyvästä tunteesta: miten voi tuntea itsensä esimerkiksi hantiksi, vaikka ei enää puhuisikaan kieltä. Sitä kautta esiin nousi myös kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen rooli, sanoo Lehtinen. Kielipesätoiminta on Venäjällä radikaali menetelmä

Kongressissa oli näkyvästi esillä myös kielipesätoiminta, jota Suomen kulttuurirahasto tukee Venäjällä 1,6 miljoonalla eurolla. Vähemmistökielellä toimivia päivähoitopaikkoja ollaan nyt perustamassa Petroiskoissa useilla eri kielillä ja Suomen lähialueilta toiminta on tarkoitus ulottaa kauemmas Venäjälle.

Annika Pasasen mukaan kielipesätoiminta ei ole enää venäläisille yhtä vieras asia kuin ennen.

- Tämähän on Venäjän oloissa aika radikaali menetelmä, koska Venäjällä on vahvat perinteet siinä, että kommunikaation kielenä on venäjä ja kansallinen kieli on mukana rikastavana lisänä. On aika vieras ajatus, että vieras kieli olisi niin totaalisessa roolissa kuin se kielipesätoiminnassa on.

Venäjän federaatio ei ole toiminnasta mielissään.

- Ei ole kysymys varsinaisesta jarruttamisesta, mutta toiminnalle ei olla suopeita eikä sitä tueta. Venäjän pitäisi ottaa kielipesätoiminta esikoululaisten opetussuunnitelmaan, kehottaa M. A. Castrénin seuran puheenjohtaja Ildiko Lehtinen.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset