Suomalaiset ampuivat yli tuhat neuvostovankia jatkosodassa

Suomalaiset ampuivat vankileireillä jatkosodan aikana yli tuhat neuvostovankia, kertoo sanomalehti Keskisuomalainen uutisoima tutkimus.

Kotimaa

Kaikkiaan jatkosodan aikana sai surmansa noin 19 000 vangiksi jäänyttä neuvostosotilasta. Heistä suurin osa kuoli sairauksiin, mutta ammuttujen osuus on yli viisi prosenttia, eli 1 019 vankia. Tutkija-dosentti Antti Kujalan mukaan luku on kansainvälisesti vertaillen korkea. Hän arvioi, että lisäksi suomalaiset ampuivat noin 200 vankia ennen kuin heidät oli rekisteröity. Vankeja ammuttiin ryssävihan, löysän kurin, huonon ruokatilanteen ja vartijoiden psyykkisten ongelmien vuoksi. Kaikkiaan noin 700 suomalaista sai tuomion sotavankisurmista. Heistä noin viidenneksen katsottiin olleen syyntakeisuudeltaan vajavaisia. Kujala huomauttaa, että korkeista luvuista huolimatta surmia ei ollut organisoitu ylhäältä vaan väkivalta oli satunnaisempaa. Hän antaa synninpäästön myös tavalliselle rintamasotilaalle. Rintamalinjoilla sotavankeja ammuttiin vähemmän kuin vankileireillä tai kuljetusten yhteydessä. Dosentti Antti Kujalan kirja Vankisurmat - Neuvostosotavankien laittomat ampumiset jatkosodassa julkaistaan piakkoin. Kirja on osa Kansallisarkiston vuonna 2004 aloittamaa Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-1955 -tutkimushanketta. Kansallisarkiston Sotavangit ja ihmisluovutukset -hanke (siirryt toiseen palveluun) YLE Uutiset

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus