Viranomaiset rauhoittelevat uraanikohua

Säteilyturvakeskus rauhoittelee uraanietsinnöistä aiheutunutta levottomuutta. Säteilyturvakeskuksen apulaisjohtaja Raimo Mustonen pitää tällä hetkellä uraanietsintöjen vakavimpana haittana niiden aiheuttamia pelkoja. Hänen mielestään kansalaisten huoli on kuitenkin otettava vakavasti.

Kotimaa

- Säteilysuojelun filosofiaan kuuluu, että tällaiset sosiaaliset ja pyskologiset seikat pitää ottaa huomioon. Jos ihmiset ovat oikeasti huolissaan, silloin sitä tietoa pitää antaa lisää - ja niin että ihmiset ymmärtävät, Mustonen huomauttaa.

Säteilyturvallisuudesta vastaavan viranomaisen edustajana Mustonen vakuuttaa, että etsintävaiheen kallioporauksista ei aiheudu minkäänlaista vaaraa.

- Se kairausreikä on sellainen 4 - 5 senttiä halkaisijaltaan oleva reikä, joka kairataan timanttikairalla. Lieriömäinen kallionäyte otetaan talteen ja viedään laboratorioon. Jäljelle jää reikä, joka täyttyy vedellä. Mustonen rauhoittelee, ettei reiällä ole mitään vaikutusta lähiympäristönsä radioaktiivisuuteen, eikä myöskään pohjaveden aktiivisuuteen. Mitä tulee radioaktiivisuuteen, niin poraus on täysin vaaraton. Säteilyturvakeskus ei ota kantaa uraanihankkeiden vastustukseen sinänsä, mutta Mustonen paheksuu perusteettoman pelon lietsomista. - On tahoja, jotka lietsovat hysteriaa ja kaikkea tällaista, jolla vain lisätään tavallisen ihmisen ahdistusta. Hakemuksia 12 kunnassa Uraanin etsintälupia eli valtauksia on tällä hetkellä voimassa kolmessa kunnassa: Enossa, Kontiolahdella ja Kuusamossa. Varsinkin Pohjois-Karjalassa asukkaat ovat nousseet vastustamaan uraanihankkeita ja hiljattain heidän tuekseen asettui myös Kuopion piispa Wille Riekkinen. Nyt voimassa olevat valtaukset kattavat noin 24 neliökilometrin alueen. Hakemuksia on vireillä 12 eri kunnassa noin 125 neliökilometrin alalle. Uraanin maailmanmarkkinahinta on jyrkässä laskussa ja tänä vuonna uusia hakemuksia on työ- ja elinkeinoministeriöön tullut enää yksi. Jos jokin etsinnöistä johtaa uraaniesiintymän löytymiseen, koelouhinnat vaatisivat jo uuden lupatarkastelun ja Säteilyturvakeskuksen valvonnan. Tällä hetkellä Suomessa ei kuitenkaan tiedetä olevan hyödyntämiskelpoisia uraaniesiintymiä. Suomessa on geologisesti katsottuna yhteneväisyyksiä Australiaan ja Kanadaan, joissa uraania louhitaan. Aiemmin Suomesta on kuitenkin löytynyt vain vähäpätöisiä esiintymiä. Ei ole mitään varmuutta siitä, että Suomen maaperässä olisi hyödynnettävää uraania. Kunnille sananvaltaa Jos jokin etsinnöistä sitten etenisi kaivoshankkeeksi asti, se vaatisi valtioneuvoston luvan, käytännössä poliittisen päätöksen. Uuden kaivoslain valmistelun yhteydessä on kaavailtu myös yksittäisille kunnille oikeutta kieltää uraanikaivos alueellaan. Lain valmistelu on työ- ja elinkeinoministeriössä loppusuoralla. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen asettelee varovaisesti sanojaan kuntien veto-oikeudesta puhuessaan. Työryhmän työ on edelleen kesken. - Kun ydinvoimaa hyödynnetään, niin silloin pitää periaatteessa hyväksyä kaivostoiminta. Mutta siitä huolimatta vaikka nämä periaatteet hyväksytään, niin minusta voidaan ajatella, että kuitenkin yksittäisen kunnan kohdalla kunnalle voidaan ajatella annettavan tällaista veto-oikeutta, Pekkarinen kaavailee. - Ruotsissa vähän sen tyyppinen on, mutta tietääkseni missään muualla maailmassa ei ole. Ruotsissakaan sellaisen käyttöä ei liene testattu vielä koskaan. Uuden lain valmistelu on elinkeinoministeriössä loppusuoralla, valmista pitäisi olla syyskuussa. Lain arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2011 alusta. YLE Uutisten tietojen mukaan kunnan päätösvalta uraanikaivoksen suhteen voitaisiin kirjata ydinvoimalakiin samaan tapaan kuin siellä on jo nyt kunnan päätösvalta ydinvoimalan sijoittamisessa. Yksikään tällä hetkellä käynnissä olevista uraanin etsinnöistä ei teoriassakaan ehdi kaivoshankkeeksi asti ja kaivoslupaa hakemaan ennen uuden lain voimaan tuloa. Uudenmaan kahakat opettivat Nykyistä lakia on moitittu lepsuksi etsintälupien eli valtausten myöntämisen suhteen. Kaivosylitarkastaja Pekka Suomela työ- ja elinkeinoministeriöstä torjuu kritiikin. Kaikki lait ovat Suomessa voimassa yhtäaikaa ja kaivoslain vanhentuneet kohdat paikkautuvat muun muassa hallintomenettelylain määräyksillä. Ne vaativat esimerkiksi asianosaisten kuulemista, olipa kyse sitten vaikka malminetsintäluvasta. Kaivosyhtiöt ovat Suomelan mukaan myös ottaneet opikseen taannoisista Arevan laajojen valtaushakemusten hylkäämisistä Uudellamaalla. Hän pitää perusteettomina pelkoja siitä, että yhtiöt vyöryttäisivät valtaushakemuksia ministeriöön vanhan lain loppuaikana. - Tätä ajatusta on viljelty julkisuudessa. Kaivosviranomaisen näkökulmasta ja kokemuksesta en näe perustetta sille. Kaivosyhtiöt ovat oppineet, mutta myös me viranomaisena olemme tiivistäneet otetta ja edellytämme enemmän ja tarkempaa tietoa. YLE Uutiset