Talouskriisi ampaisi vaalien ykköskysymykseksi

Vielä esivaaleissa etenkin demokraattien Barack Obama kampanjoi voimakkaasti Irakin kysymyksellä, mutta sittemmin talous on räjähtänyt ehdottomaksi ykkösaiheeksi. Jo elokuussa Pew'n tutkimuslaitoksen kysely kertoi, että 61 prosenttia yhdysvaltalaisista piti taloustilannetta kansakunnan suurimpana huolenaiheena. Osuus oli liki kaksinkertaistunut vuoden alusta.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Yhdysvaltain ison talouskriisin juuret ovat 2000-luvun alkuvuosien halvoissa asuntolainoissa, joita annettiin surutta myös niin sanotuille ninjoille (no income, no assets, no job = ei tuloja, ei omaisuutta, ei työpaikkaa). Niin lainalaitokset kuin lainan ottajat olettivat, että asuntojen hintojen nousu kyllä hoitaa lainat, ellei se asiakkailta muutoin onnistu. Yhdysvaltain keskuspankki antoi samaa viestiä pitämällä keskeisen ohjauskoron yli kolme vuotta enimmillään kahdessa prosentissa.

Kun asuntomarkkinat sitten jäähtyivät, asuntojen keskihinnat putosivat 12 kuukaudessa kymmenyksen, ja samaan aikaan korot nousivat. Miljoonille ihmisille jäi käteen laina, jota he eivät pysty kuittaamaan edes myymällä asuntonsa. Tällä hetkellä miltei neljännes asuntokaupoista tuottaa myyjälle tappiota ja lähes 15 prosenttia asunnoista myydään pakkohuutokaupalla.

Jo toistakymmentä lainalaitosta on tehnyt konkurssin, ja viranomaisten riskilistalla on yli sata muuta. Luettelon ennustetaan pidentyvän edelleen, vaikka keskuspankki on tullut hätiin isoilla panostuksilla. Viime kädessä ei näytä auttavan kuin valtiollinen roskapankki, jonka tehtävänä on siistiä luontonantajien erheet valtion varoilla.

Asuntomarkkinoilta kriisi on levinnyt myös muuhun talouteen, kun kriisiuutisista huolestuneet kansalaiset ovat vähentäneet kulutustaan. Kriisin pituudelle ratkaisevaa onkin, kuinka moni enää uskaltaa edes ajatella isoja hankintoja, ennen muuta asunnon ostamista.

Taloustieteen professori Hyun Song Shin Princetownin yliopistosta on arvellut, että talouden alamäki on vasta puolivälissä. Lopulliset kustannukset lasketaan yli biljoonassa eli tuhannessa miljardissa dollarissa, Shin laski MarketWatch-verkkolehdessä elokuun lopussa, ennen roskapankkisuunnitelmia.

Ehdokkaat lupaavat veroalea eri kohteisiin Akuuteimpaan pankkikriisiin uusi presidentti ei ehtinyt ratkaisijaksi, mutta verokysymyksissä tulevan hallituksen päämies vetää linjaa. Ehdokkailta kysellään, miten heidän valintansa näkyisi äänestäjien kukkaroissa.

Republikaanien John McCain haluaa jatkaa presidentti George Bushin veropoliittisella linjalla. McCain säätäisi pysyviksi yritysten ja palkansaajien veronalennukset, joiden on määrä umpeutua kahden vuoden kuluttua, ja jopa laajentaisi niitä. Uudet yritykset saisivat McCainilta lisää verohelpotuksia muun muassa perustamishankintoihinsa, ja polttoaineiden hinnankorotusten järkyttämille autoilijoille olisi luvassa bensiinin kolmen kuukauden "veroloma".

Barack Obama kumoaisi verohelpotukset suurituloisimmilta ja suuntaisi ne pieni- ja keskituloisille. Eniten ansaitsevalle viidesosalle säädettäisiin lisäveroja, mutta pienituloiset vanhukset vapautettaisiin veroista kokonaan. Minimipalkkalaiset saisivat ansaita verottomana kolminkertaisen summan nykyiseen verrattuna. Lisää veroja köyhimpien kansalaisten hyväksi voisivat Obaman mielestä maksaa myös öljy- ja kaasuyhtiöt.

Los Angels Times -lehden laskelmien mukaan pienituloisimpien kansalaisten viidesosaan kuuluva hyötyisi Obaman verolinjauksista vaalikauden lopussa 617 dollaria vuodessa. McCainilta olisi tulossa vain 21 dollarin lisäys. Eniten ansaitsevan viidenneksen lompakoita McCainin ehdotukset pullistaisivat keskimäärin 2 856 dollaria. Obama sen sijaan nappaisi heiltä 6 770 dollaria. Finanssikriisin yllyttyä lokakuussa huimaksi molemmat ehdokkaat esittelivät lisäksi hätäpakettinsa. Obama ehdotti muun muassa väliaikaisia verohelpotuksia uusien työpaikkojen perustajille ja asuntojen pakkolunastuksen jäädyttämistä kolmeksi kuukaudeksi. Lisäksi sallittaisiin nostot eläkesäästötileilta ilman veroetujen menetystä. McCain vastasi tarjoamalla muun muassa verojen poistamista työttömyyskorvauksilta sekä veroalennusten jouduttamista ihmisille, jotka ovat pakotettuja myymään kotinsa. Säästöistä ei puhuta Konkreettiset säästöesitykset sopivat huonosti äänestäjien taivutteluun, eikä kumpikaan ehdokas ole niitä järin tehnytkään. Riippumaton Tax Policy Center -tutkimuslaitos on laskenut, että ilman säästöjä Obaman ehdotukset lisäisivät valtion budjetin alijäämää vuoteen 2018 mennessä 3,5 biljoonaa eli 3 500 miljardia dollaria. McCainin verohelpotukset puolestaan maksaisivat viisi biljoonaa, mikä istuu huonosti hänen vaalilupaukseensa valtion budjetin tasapainottamisesta vuoteen 2013 mennessä. Finanssikriisipaketti ei ole mukana näissä luvuissa. Anniina Wallius, YLE Uutiset (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Enemmän ehdokkaiden verokannoista (englanniksi) (siirryt toiseen palveluun)

(siirryt toiseen palveluun)Irak (siirryt toiseen palveluun)
(siirryt toiseen palveluun)Terveydenhoito (siirryt toiseen palveluun)
(siirryt toiseen palveluun)Laiton siirtolaisuus (siirryt toiseen palveluun)
(siirryt toiseen palveluun)Ilmastonmuutos (siirryt toiseen palveluun) <<< (siirryt toiseen palveluun)TAKAISIN VAALISIVUSTON ALKUUN (siirryt toiseen palveluun)