Oikeuslääkäripula horjuttaa jo suomalaisten oikeusturvaa

Kuolintodistuksen saaminen voi kestää nykyisin jopa yli vuoden, vaikka sen pitäisi valmistua muutamassa kuukaudessa. Syynä on vuosia jatkunut oikeuslääkäripula. Tilanne on omaisille raskas, eikä oikeuslääkärinkään mielestä kansalaisten oikeusturva toteudu.

Kotimaa

Suomessa oikeuslääkärit ovat täystyöllistettyjä. Heitä on viitisentoista, kun töitä riittäisi kolmellekymmenelle. Oikeuslääkärin työ on rankkaa ja vaativaa, sanoo professori Antti Sajantila Helsingin yliopistosta.

- Lääninoikeuslääkärit tekevät jopa kahdeksansataa ruumiinavausta vuodessa kun normaalisuositus on noin 350 ruumiinavausta, Sajantila kertoo.

Kuolinsyyn selvittämiseksi oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus tehdään poliisin määräyksestä lähes poikkeuksetta, kun kuolema on äkillinen ja yllättävä, eikä sen tiedetä johtuvan sairaudesta. Näin selvitetään vuosittain 11 000 suomalaisen kuolinsyy, mikä on kansainvälisestikin paljon.

Oikeuslääkärit pakenevat työtaakan alta Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen johtajan Erkki Vuoren mielestä työn määrä oikeuslääkäreillä on kohtuuton. Oikeuslääkäreistä osa siirtyy eläkkeelle ja osa muihin tehtäviin, sillä 12-tuntiset työpäivät eivät houkuttele. Syynä lääkäripulaan on myös erikoistumispaikkojen ja -virkojen puute. Seurauksena on, että kuolinsyyselvityksen jälkeistä kuolintodistusta joutuu odottamaan ennätyspitkään. - Tällä hetkellä viive on keskimäärin noin puoli vuotta. Meillä on useita kymmeniä tapauksia, joissa kuolintodistuksen saaminen on kestänyt yli vuoden, Erkki Vuori kertoo. Vainajan omaisille tilanne on raskain. - Vakuutuksiin ja moniin yhteiskunnan etuihin tarvitaan kuolintodistus. Jollei sitä ole, niin silloin asia seisoo. Surun lisäksi voi tulla taloudellinen ahdinkotila, Vuori kuvailee. Antti Sajantilan mielestä kansalaisten oikeusturva ei nykyään toteudu Suomessa oikeuslääketieteellisesti arvioiden niin kuin sen pitäisi. Uusi laitos tilannetta helpottamaan

Peruspalveluministeri ottaa väitteet oikeusturvan heikentymisestä vakavasti. Ratkaisuna on oikeuslääkinnän toimintojen yhdistyminen uuteen terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, joka aloittaa ensi vuoden alussa.

Peruspalveluministeri Paula Risikon (kok.) mukaan sinne sijoitetaan oikeuslääketieteen yksikkö.

- Organisointi on tarkoitus järjestää sieltä paremmin kuin mitä se tällä hetkellä on, Risikko lupaa.

Oikeuslääkintä siirtyy uuteen laitokseen näillä näkymin vuonna 2010. Lääkärien mielestä liian myöhään.

Lähteet: YLE Uutiset