Kangasniemeltä etsitään kultaa

Kulta on melko yleinen löydös kallioperätutkimuksissa. Kangasniemellä kultaa on joko laajalla alueella hyvin pieniä pitoisuuksia - tai sitten alueelta löytyy kultasuoni.

kulta
Kivenmurikka
Kivenmurikka GTK:n Kittilän Petäjäselän kultaesiintymän tutkimuskaivannolta.YLE / Jarmo Honkanen

Geologian tutkimuskeskus tutkii ensi kesänä kultaesiintymiä Kangasniemen ja Toivakan rajalla. Alueelta otetut maaperänäytteet antavat viitteitä siitä, että alueella voisi olla kultaa. Vastaavia viitteitä kullasta tutkitaan vuosittain useita kymmeniä.

- Makkolan kylältä on heikkoja viitteitä kullasta. Sen verran hyvät viitteet on, että ne kannattaa tarkistaa, mutta tuonkin tasoiset viitteet johtavat usein siihen, että todetaan, ettei siellä oikeasti mitään ollutkaan. Valtavia pitoisuuksia ei ole ollut, geologi Perttu Mikkola toppuuttelee kullankaivuu intoa.

Viitteet kullasta ovat peräisin vanhoista moreeninäytteistä, joissa näkyy lievästi taustapitoisuuksista kohonneita kultapitoisuuksia.

- Kultahan on suhteellisen yleinen malmityyppi eli ei se mitenkään ainutlaatuista ole. Nyt on pitoisuuksia havaittu muutamasta pisteestä ja on kaksi vaihtoehtoa: joko kultaa on laajemmalla alueella pieninä pitoisuuksina, jolloin se ei aiheuta mitään toimenpiteitä tai sitten siellä on pienellä alueella enemmän, josta se olisi siihen moreeniin päätynyt, Mikkola sanoo.

Kultasuonen etsinnät käynnistyvät kesällä ottamalla ensivaiheessa lisää moreeninäytteitä pienellä kairauskoneella samalta alueelta mistä aiemmatkin näytteet ovat. Todennäköisyys oikean kultasuonen löytymiseen on kuitenkin pieni. GTK löytää vuosittain koko maasta 2-4 varteenotettavampaa kohdetta, jotka jatkotutkitaan.

- Yksi yleisesti käytetty suhdeluku on, että yksi tuhannesta etsintäprojektista johtaa kaivoksen perustamiseen.

GTK:n tutkijat liikkuvat metsissä jokamiehen oikeudella. Kallioperästä otettavat näytteet ovat noin nyrkin kokoisia.