Höyrykone toi voimaa maatalouteen

Historiallisella koneosastolla pörisevät muun muassa höyrykoneet: maataloudessa voimalaitteena olleet ja armeijaa palvelleet. Kiväärin jälkiäkin niistä voi löytää.

Höyrymoottori
Petra Haavisto / YLE

Kuusankoskelainen Timo Lehmunen sai kasteen höyrykoneisiin pikkupoikana, kun hän souti veneellä Päijänteellä laivan viereen. Höyryhinaajasta tuli lämmintä, vähän polttavaa vettä, joka tuoksui sylinteriöljylle. Rakkaus iski heti. Nyt hän esittelee höyrykoneita Farmarissa.

Höyrykattilan selässä istuu höyrykone, alla on pyörät ja kokonaisuutta vedettiin hevosilla talosta toiseen. Suomessa on ollut myös höyrytraktoreita: esimerkiksi eräs Kärkölän isäntä ajoi Amerikasta tehdyllä höyrytraktorilla, jota sillat eivät tahtoneet kestää.

Kauraryynejäkin voi tehdä höyryllä

Maataloudessa höyrykoneet olivat tärkeitä, sillä puintiin tarvittiin voimaa.

- Nämä olivat kalliita vehkeitä. Useampi talo perusti puintiosuuskunnan, osti puimakoneen ja voimalaitteen ja sitä sitten vietiin tietyssä järjestyksessä talosta toiseen, kuvailee Lehmunen.

Höyrykoneiden kulta-aika oli 1920-luvulla ja uudelleen sotien jälkeen. Sitten sen syrjäyttivät polttomoottori ja sähkö. Helppouden vuoksi:

- Jos lähtisin puimaan, pitäisi alkaa edellisenä päivänä lämmittää. Se ei lähde napista painamalla.

Nykyäänkin koneilla voisi tehdä samaa kuin ennen:

- Puida, tehdä päreitä. Olen tehnyt jopa kauraryynejä höyrykoneella.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa / Sari Vähäsarja, Petra Haavisto