Pohjoisessa riidellään metsien marjoista

Lapin ja Kainuun metsämarjanpoimijat ovat perustamassa yhdistyksiä, jotka vastustavat ulkomaisten poimijoiden tuloa Suomen metsiin. Lapin kylät ja marjanostajat sopivat äskettäin, etteivät ulkomaalaiset saa tulla kahta kilometriä lähemmäksi kyliä.

Kotimaa
Marjanpoimija työssä.
Yli puolet suomalaisista kotitalouksista poimii omaan käyttönsä marjoja, mutta myyntipoiminnan suosio on romahtanut.Yle

Ylläsjärven mökkikylä heräsi tänä aamuna viideltä hillasuolle.

Marrasjärvellä, Rovaniemellä, asukkaat hätistelevät thaimaalaisia lähimetsistä. Kuusi lomamökkiä on sadan etelävietnamilaisen maanviljelijän asunto pari kuukautta. Miehet tekevät 12-tuntisia päiviä ilman vapaata. Lentolipun, ruuan ja vuokran jälkeen ahkeroinnista jää 1 500 euroa kotiin vietävää. Se on enemmän kuin vuoden palkka kotona.

Marrasjärvellä, Rovaniemellä, asukkaat hätistelevät thaimaalaisia lähimetsistä.

- Viime kesänä, kun häädetiin pois, niin tuli toinen auto ja taas poimijoita täynnä, kertoo Ritva Huhtamella.

Nopeasti laajentunut vierastyöläisten tulo suututtaa. Lapin ja Kainuun marjanpoimijat aikovat perustaa huomenna Ranuan hillamarkkinoilla maakunnalliset yhdistykset ajamaan omien marjastajien asiaa. Puuhaajina on kaksi aktiivista perussuomalaista.

Nyt on astuttu suoraan lappilaisten reviireille ja viedään marjatkin pakasteista, että jossakin raja kulkee, että tässä ei ole kyse kateudesta, vakuuttaa yhdistyksen puuhamies Hemmo Koskiniemi.

Tutkija Jarno Valkosen mielestä kiistely on helppo leimata rasistiseksi, vaikka ongelma on monisyisempi. Lapissa on perinteisesti valtion metsiä pidetty omina.

- Jos ajattelee, että kun he ovat tottuneet käymään tietyillä alueilla ja sitten sinne tulee muutama kymmenen uutta poimijaa, niin sehän vie nopeasti alueet marjoista pois, Valkonen pohtii kiistan taustoja.

Sääntöjä odotetaankin yhteiskunnalta. Mikä on jokamiehenoikeutta nykymaailmassa ja missä on yrittäjien vastuu, kun poimijat tulevat tänne töihin turistiviisumilla?

Vietnamilaispoimijan päivän saalis on kymmenisen kiloa hilloja eli lakkoja. Ostaja on parinkymmenen vuoden takainen venepakolainen, nykyinen marja- ja poimijayrittäjä Kempeleestä.

Poimijat vakuuttavat, etteivät ole marjariitoihin törmänneet. He tietävät myös, että suomalaiset tarvitsevat turvavälin, tulkkaa kempeleläisen Len perheen parikymppinen esikoinen, Anh Tuan Le.

Anh Tuan haaveilee jo urasta poimijabisnessä. - Jonakin vuotena seuraan iskän jäljillä. Se on mulla tähtäimessä, tavoitteena.

Lähteet: YLE Uutiset / Hilkka Säävälä