Vapaakauppa-aate voimissaan Chydenius-seminaarissa

Anders Chydenius -vapaakauppaseminaari keräsi Kokkolasalin liki täyteen talousasioista kiinnostuneita. Anders Chydeniuksen 250 vuotta sitten esittämät ajatukset ovat edelleen ajankohtaisia.

Anders Chydenius
Pappi ja piispa. Anders Chydeniuksen hahmo seurasi kun Chydenius-säätiön puheenjohtaja Gustav Björkstrand avasi vapaakauppaseminaarin.Ari Vihanta / YLE

- Eipä olisi Antti aikoinaan uskonut, että puimme hänen ajatuksiaan täällä 250 vuotta myöhemmin, avasi piispa Gustav Björkstrand seminaarin.

- Miten kaukana metropoleista ollut, pienen kappeliseurakunnan suhteellisen nuori pappi kykeni esittämään ajatuksia, jotka edelleen ovat ajankohtaisia? Jos hän niistä lähtökohdista pystyi muuttamaan maailmaa, miksemme myös me tänään? kysyi Anders Chydenius -säätiön hallituksen puheenjohtaja Gustav Björkstrand.

Korkeatasoisen seminaarin tarkoituksena oli keskustella talouskasvun mahdollisuuksista teemalla "Kriisistä uuteen nousuun": Paikalle oli ilmoittautunut noin 250 kuuntelijaa.

Seminaarin avasi Tasavallan presidentti Tarja Halonen, muita puhujia olivat muun muassa EU:n komission jäsen Olli Rehn, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen, Nokian yhteistyösuhteista ja yhteiskuntavastuusta vastaava johtaja Esko Aho, Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen.

Presidentti Halonen: -90 -luvulla suhtauduttiin piittaamattomasti työttömyyteen

Tasavallan presidentti Tarja Halonen sanoi avauspuheenvuorossaan, että talouskriisi toi esiin hallitsemattoman globalisaation vaaratekijät.

- Olen monta kertaa muistuttanut, että näiden heikkouksien ei pitänyt yllätys, vaan asiantuntijat olivat aiheesta varoittaneet useaan kertaan.

Suomi oppi Halosen arvion mukaan paljon 1990 -luvun vaikeuksista. Presidentti toivoi, että myös muut maat olisivat tehneet kotiläksynsä. Vaikka talous saatiin 90-luvulla nousuun nopeasti, Suomea on vaivannut sitkeä pitkäaikaistyöttömyys.

- 90-luvun kriisin poliittista keskustelua tutkittaessa minua edelleen hämmentää silloisten päättäjien piittaamattomuus jyrkästi kasvamaan lähteneestä työttömyydestä. Alkuvaiheessa sitä ei osattu pitää kovin kummallisena asiana. Toivottavasti nyt ollaan nopeammin viisaampia, toivoi presidentti.

Halonen muistutti, että talouskriisissä ja ilmastonmuutoksessa suurimmat häviäjät löytyvät kehitysmaista ja etenkin kehitysmaiden naisista. Presidentti korostikin kehitysavun merkitystä sekä kestävää kehitystä ja maapallon varojen tasapuolista käyttöä.

- Tarvitsemme ekologisesti oikeaa ja sosiaalisesti vahvaa mieltä. Koulutusosaamisesta on pidettävä kiinni, mutta se olisi myös oiva vientituote, visioi Halonen.

Suomi selviää vapaakaupalla ja luovuudella

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo kuvaa taloustilannetta vuosisadan taloudelliseksi kriisiksi, joka muuttaa Suomea paljon; uusia yrityksiä tulee ja vanhoja menee. Pienten, korkean teknologian yritysten rooli on viimeaikaisten tutkimusten mukaan erittäin suuri, ne voivat luoda kasvua ja työpaikkoja.

- Suomi selviää tulevaisuuden haasteista vapaakaupalla ja luovuudella, sanoo Anders Chydenius -säätiön hallituksessa istuva Salo.

- Protektionismi, nationalismi, kauppasodat ja toinen maailmansota olivat pahasta taloudelle. Nyt elämme siinä mielessä paremmassa asemassa, että maailman johtajat ymmärtävät vapaakaupan olevan tärkeää.

- Luonnonvaroiltaan suhteellisen köyhässä Suomessa vapaakaupan edut on ymmärretty kauan. Finanssimaailmassa tarvitaan myös säätelyä, sen on nykyinen kriisi osoittanut. Mutta ei liiallista säätelyä, korostaa Salo.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa / Ari Vihanta