Aamun lehdet

Tämän aamun pääkirjoituksissa eniten puhutelleet aiheet ovat olleet ruuan arvonlisävero, Venäjän puutullit ja Sdp:n Antti Kalliomäen halu tehdä totaalinen pesäero hallituksen muodostuksessa kokoomuksen ja keskustan kanssa nimenomaan puolueiden verotusperiaate-erojen vuoksi.

Kotimaa
sanomalehdessä näkyviä sitaatteja

"Huutokauppahenkeä verotuksessa", otsikoi Aamulehti alv-jupakkaa pääkirjoituksessaan.

Istuvan hallituksen suunnittelema ruuan alv:n alennus astuu voimaan jo lokakuun alussa, eli ruuan alv tippuisi 17%:sta 12%:iin. Hallituspuolueet kokoomus ja keskusta seisovat päätöksensä takana, mutta oppositio ja demarit haraavat vastaan. ”Keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila odottaa ruuan arvonlisäveron putoavan jopa nollaan, kun taantumasta on päästy. Samaan aikaan kuitenkin kokoomuslainen valtiovarainministeri Jyrki Katainen peräänkuuluttaa, että veroja on taantuman takia nostettava, ja kohdistaisi sen nimenomaan mieluummin välillisiin veroihin kuin tuloveroihin, jota myös ruuan alv edustaa. Demarit taas kohdistaisivat korotuksen tuloveroihin, koska silloin korotus se kirpaisisi enemmän suuri- kuin pienituloisia.

"Verotus erittelee puolueet", otsikoikin puolestaan Salon Seudun Sanomat.

Ruuan arvonlisäveron päätetty alentaminen ja samanaikainen keskustelu verotuksen yleisistä kiristyspaineista ovat synnyttäneet vilkkaan poliittisen väittelyn, jossa lopultakin näytetään väriä. Se on hyvä, sillä politiikka kaipaa vaihtoehtoja. Oppositiolle hallituksen sisäinen pura on herkkua. Ruokavero keskustelu on vasta alkulämmittelyä lähivuosien veroratkaisuille. Viimeistään ensi vaalikaudella on velkataakan vuoksi kiristettävä useita valtion veroja.

Verokeskustelu nousikin uudelle tasolle, kun SDP:n konkariedustaja Antti Kalliomäki kertoi eilen maanantaina, että kokoomuksen ja keskustan verolinja on sellainen, etteivät demarit voi mennä kummankaan kanssa hallitukseen. Demarit voisivat sen sijaan ottaa mukaansa muut puolueet perussuomalaisia myöten! Kalliomäen avaus on tervetullut. Se nostaa kevään 2011 vaalien vaihtoehdoiksi porvarihallituksen ja SDP-vetoisen vasemmistovihreän hallituksen.

Antti Kalliomäen rohkea kommentti oli myös Ilta-Sanomien pääkirjoitusaihe, joka otsikoi aihetta Kalliomäen poliittisena päiväunena, joka toki olkoon kansanedustajalle sallittua. Kalliomäen vaatimus saa kyllä epäilemään entisen valtiovarainministerin realiteetin tajua. Kokoomuksessa ja keskustalla on nykyisessä eduskunnassa jo kahdestaan 102 paikkaa. Vihreät ja rkp kohottavat hallituspuolueiden kansanedustajien luvun 126 edustajaan. Kalliomäen haavekuvan toteutuminen edellyttäisi demareille reilua vaalivoittoa ja kokoomuksessa ja keskustalle rökeletappiota.

Veroista puutulleihin

"Kalikka kalahti venäläisnilkkaan", otsikoi sanomalehti Karjalainen pääkirjoitustaan.

Venäjän talouskehitysministeri Elvira Nabiullina väläytti sunnuntaina Helsingissä puutullikorotusten siirtämismahdollisuutta aina vuoteen 2011. Kyseessä olisi jo toinen siirto; puutullienhan piti alun perin nousta 50 euroon kuutiolta jo tämän vuoden alussa.

Venäläisenkin ministerin piti siis lopulta ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tunnustaa avoimesti, että ajatus puun tuontitullien voimakkaasta korottamisesta Venäjältä vietävälle puulle on tässä taloudellisessa tilanteessa huonoa talouspolitiikkaa. Raakapuun vienti on laskenut voimakkaasti ja metsäteollisuuden ulkomaiset investoinnitkin ovat kiertäneet Venäjän kaukaa.

Suomikin on kärsinyt puutulliuhasta, mutta pahiten kalikka on kuitenkin kalahtanut venäläisten itsensä nilkkaan. Puun viennin pysähtyminen on ollut suoraa kurjuuden lisäämistä ennestäänkin köyhille karjalaiskylille. Venäjän puutullijahkailu ei lisää Suomessa luottamusta ja taloudellisen yhteistyön kehittämismahdollisuuksia investointiajatuksista puhumattakaan.

Lopuksi vielä perinnemaisemiin, jotka katoavat Suomesta samaa vauhtia maatalouden kanssa, kertoo Kainuun Sanomat.

Niittyjen raivaaminen on osa Matkalla maisemaan – luonnollisesti -projektia. Suomen Luonnonsuojeluliiton hankkeella pyritään elvyttämään pusikoituneita perinnemaisemia. Perinteisistä laidunmaista 99 prosenttia on jäänyt pois käytöstä.

Maatalouden muutoksen myötä suuret rikkakasvit ovat tukehduttaneet perinnebiotyyppiä. Kainuun Luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Leinonen luo kuitenkin uskoa, ja kertoo että vaateliaatkin niittykasvit voidaan vielä pelastaa, jos pusikoituvia laidunmaita aletaan vesoa. Paras vaihtoehto kuitenkin olisi, että karjat saataisiin takaisin ulos niityille ja laitumille.

Lähteet: YLE Uutiset