EU haluaa narkomaaneille enemmän hoitoa ja vähemmän rangaistusta

Euroopan unioni yrittää yhtenäistää jäsenmaidensa hajanaista huumepolitiikkaa. Unioni on luonut oman poikkitieteellisen huumetyöryhmän, joka on valmistellut jäseniä sitovan toimenpideohjelman.

Ulkomaat
AP Graphics Bank

Työryhmän ohjelma sisältää 60 erilaista toimenpidettä huumepolitiikan harmonisoimiseksi. EU-maat ovat ottaneet ohjelman vakavasti.

Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa - yhtä lukuun ottamatta - on tehty kansallinen huumepoliittinen ohjelma. Noin puolet jäsenvaltioista on linjannut kansallisen huumepoltiikkansa vastaamaan EU:n toimintasuunnitelman päälinjoja.

Osassa maita erottelu näkyy huumeidenkäytöstä säädettyjen rangaistusten lievenemisenä. Toisissa maissa lievennykset on torjuttu ja rangaistuksia on jopa kovennettu. Esimerkiksi Hollannissa kannabista saa ostaa kahvilasta, kun taas Italiassa kannabis koventui vahvojen huumeiden kanssa samalle viivalle.

Suomessa sakkoa käyttörikoksista

Suomi on lieventänyt huumekäytäntöjään. Poliisin on alkanut antaa käyttörikoksista sakkoja rikossyytteen sijaan. Sakkoja annetaankin jopa 10 000 vuosittain. Sisäministeriön poliisitarkastaja Stefan Gerkman ei pidä määrää mitenkään huomattavana. Sen sijaan oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen pitää sakottamismääriä liioiteltuna.

- Kyllä voidaan kysyä, että onko tarpeen sakottaa huumeidenkäyttäjiä näin paljon. Poliisi voisi siirtyä enemmän huomautuksien antamiseen, Kinnunen sanoo.

Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana ilmoitettujen huumausainerikosten määrä on lisääntynyt Euroopassa. Valtaosa ilmoitetuista huumausainerikoksista liittyy käyttöön ja hallussapitoon eikä niinkään huumeiden välittämiseen. Välitysrikokset ovat lisääntyneet 12 prosentilla samalla kun hallussapitorikosten kasvu on ollut yli 50 prosenttia.

Euroopassa ilmoitetaan vuodessa keskimäärin noin 7 000–8 000 huumekuolemaa. Koska tapauksista osan tiedetään jäävän kirjaamatta, tämä määrä on vähimmäisarvio. Yleinen kuolemantuottaja, heroiini, matkustaa Eurooppaan lähes poikkeuksetta Afganistanista. Yhteinen EU-politiikka näkyy muun muassa rajavalvonnan kiristymisenä.

Portugali ja Ruotsi huumepolitiikan ääripäät

Portugali dekrimininalisoi kaikkien huumeiden käytön vuonna 2001. Monet pelkäsivät, että maasta tulee Euroopan huumeturismin keskus ja huumeiden määrä nousee eksponentiaalisesti. Toisin kuitenkin kävi. Washingtonilaisen Cato-instituutin raportin mukaan HIV-tartunnat ovat vähentyneet tuhannella tapauksella kuuden vuoden aikana. Lisäksi nuorten huumausaineiden käyttö on vähentynyt ja vieroitushoitoon päätyneiden käyttäjien määrä on lisääntynyt selvästi.

Portugalin lainsäädännön visio lähteekin ideasta ”ei rankaisua, vaan hoitoa”. Tällöin koukussa olevat eivät piilottele maan alla. Jos narkomaani jää kiinni käytöstä, hänet ohjataan klinikalle. Osassa tapauksissa myös pieni sakko on mahdollinen.

Oikeusministeriön Kinnunen näkee, että EU on kokonaisuudessaan siirtymässä Portugalin hellimään hoidon suuntaan. Tämä tarkoittaa, että huumeidenkäyttö on entistä vähemmän rikos ja enemmän sairaus.

EU:n komissio on torunut toisen ääripään, Ruotsin, huumepolitiikkaa turhan ankaraksi. EU-puheenjohtajamaa vastustaa esimerkiksi neulojen vaihtoa puhtaisiin. Aarne Kinnunen pitää suhtautumista käsittämättömänä.

- Suomen HIV-tartuntojen määrän on romahtanut neulojenvaihto-ohjelmien käynnistyttyä, Kinnunen sanoo.

Kannabiksen laillistaminen kiistakapula

Jäsenvaltioiden lainsäädännöt ovat usein tiukemmat kuin toteutus. Esimerkiksi monissa valtioissa kannabiksen polttaminen on kiellettyä, mutta sitä katsotaan läpi sormien.

Käsitykset kannabiksen terveysriskeistä vaihtelevat etenkin nuorilla sukupolvilla. Eurobarometrin mukaan asenteet ilmenevät käytännössä siten, että kannabiskielto saa entistä vähemmän tukea (67 prosenttia). Melko huomattava vähemmistö (31 prosenttia) kannattaa sitä, että kannabista säänneltäisiin samalla tavoin kuin tupakka- ja alkoholituotteita.

Sosiaalineuvos Tapani Sarvanti pyytää nuoria perehtymään tuotteen vaikutuksiin paremmin ja pitää laillistamista täysin vääränä suuntana.

- On surullista, että ihmiset ottavat kantaa - mihin heillä on kyllä täysi oikeus - ennen kuin perehtyvät siihen, mistä tässä on oikein kysymys. En halua liikkua liikenteessä, jossa tulee vastaan semmoisilla mömmöillä kyyditettyjä ihmisiä. En katso, että ihmisillä on oikeus tehdä ihan mitä tahansa typeryyksiä, Sarvanti täsmentää.

Kokonaisuudessaan eri ministeriöiden virkamiehet ovat sitä mieltä, että EU puhuu yhä enemmän yhdellä äänellä kansainvälisillä foorumeilla. Toimenpideohjelma on saanut aikaan sen, että virkamiehet ja jäsenvaltiot kinastelevat yhä vähemmän keskenään.

Kirjo tulee olemaan laaja kuitenkin myös jatkossa. Sarvantin mukaan tulevaisuuden yksi päätavoite on vankempi vaikuttaminen YK:n huumetoimikunnassa ja sitä kautta kehitysmaiden huumepolitiikkaan puuttuminen. Suomen osalta virkamiehet pitävät maan huumepolitiikkaa onnistuneena.

Lähteet: YLE Uutiset / Joonas Lepistö