Kaurismäki ei halua elää epäreilussa maailmassa

Elokuvataiteilijat ajavat ihmisoikeuksia filmifestivaaleilla Vilnassa. Spontaanisti kootun elokuvajuhlan taustahahmo on ohjaaja Aki Kaurismäki, joka haluaa nostaa keskusteluun häntä järkyttäneen Gatajevin perheen tapauksen.

kulttuuri
Aki Kaurismäki
YLE

- Lapsesta asti olen vihannut epäoikeudenmukaisuutta, enkä kestä sitä tänäkään päivänä. Sitä vain on yhä enemmän, Kaurismäki sanoo YLE Uutisten haastattelussa.

Lauantaina alkanut kansainvälinen Cinema for Human Rights käyttää ihmisoikeustaistelussa aseenaan elokuvaa. Perjantaihin kestävä festivaali haluaa kiinnittää liettualaismedian huomion niin sanottuun Groznyin enkeliin, joka astuu oikeuden eteen myöhemmin tässä kuussa.

Hadizat Gatajeva sai lempinimensä pelastettuaan Tshetshenian sotaorpoja lastenkotiinsa. Gatajeva ja hänen miehensä Malek perustivat toisen orpokodin Kaunasiin Liettuaan, mutta siellä heidät tuomittiin kymmenen kuukauden vankeuteen. Lokakuussa alkanutta vankeutta perusteltiin muun muassa lasten pahoinpitelyllä – mutta todellisuudessa tekaistut syytteet ovat vain poliittista peliä, Kaurismäki sanoo.

- Tapasin heidät ensimmäistä kertaa kaksi viikkoa sitten. He tapasivat ensimmäistä kertaa toisensa kaksi viikkoa sitten, samassa huoneessa. Yritin sulautua tapettiin.

Yhden asian festivaalista toistuvaksi tapahtumaksi

Kaurismäki tapasi samalla vankilanjohtajan, joka sanoi asian laidan ohjaajalle näin: Gatajevit ovat poliittisen pelin uhreja. Ulkopuoliselle monimutkaisen sekasotkun selittäminen veisi Kaurismäen mukaan tunteja.

- Osittain takana ovat liettualaiset poliitikot, jotka vihaavat Venäjää, käyttävät Tshethseniaa lyömäaseena ja Gatajeveja nappuloina siinä pelissä. Malek Gatajev näki pelin läpi ja poliitikot kokivat, että hän nöyryyttää heitä, kun ei halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä.

Tässä kuussa oikeus käsittelee valitusta vankeustuomiosta ja päättää, karkotetaanko pariskunta takaisin Tshetsheniaan. Siellä he olisivat Kaurismäen mielestä välittömässä hengenvaarassa.

- Minä lähden mukaan ja minut voidaan tappaa samalla vaivalla. En halua elää maailmassa, jossa oikeudenmukaisuus ei rehota, ohjaaja toteaa.

Cinema for Human Rights esittää ihmisoikeusasioihin paneutuneiden ohjaajien teoksia. Elokuvia on Pirjo Honkasalolta, Arto Haloselta, Aku Louhimieheltä, Andrei Nekrasovilta ja Theo Angelopoulosilta. Vaikka tapahtuma syntyi akuutista hädästä, Kaurismäki haluaa järjestää festivaalin myös ensi vuonna.

- Meidän ainoa aseemme oli elokuva. Näytetään sitten elokuvia; pääsyy tapahtumaan oli se, että meidän oli kiinnitettävä paikallisen median huomio.

Lähteet: YLE Uutiset