Arkeologit uskovat löytäneensä Euroopan vanhimman kartan

Arkeologit uskovat löytäneensä Euroopan vanhimman tunnetun kartan espanjalaisesta luolasta. Lähes 14 000 vuoden ikäisen kivilaatan kaiverrusten uskotaan kuvaavan luolan ympärillä sijaitsevia vuoria, jokia ja suotuisia metsästysmaita.

kulttuuri
Osa Zaragozan yliopiston tutkijoiden löytämää Euroopan vanhinta karttaa.
Osa Zaragozan yliopiston tutkijoiden löytämää Euroopan vanhinta karttaa.EPA / Journal of Human Evolution

Zaragozan yliopiston tutkijat löysivät kämmenenkokoisen laatan Abauntzissa pohjoisespanjalaisella Navarran alueella sijaitsevasta luolasta jo vuonna 1993.

Tutkijat ovat siitä lähtien tulkinneet laatassa olevia kuvioita ja ovat nyt vakuuttuneita siitä, että kyse on kartasta. Laatassa on sekä tunnistettuja eläinhahmoja että viivoitusta, jonka uskotaan kuvaavan luolaa ympäröinyttä maisemaa.

- Tekijä on pyrkinyt vangitsemaan kiveen virrat, luolaa ympäröivät vuoret sekä alueelta löydetyt eläimet, sanoo tutkimusryhmää johtanut Pilar Utrilla The Telegraph -lehdelle. Hänen mukaansa maisema vastaa täysin ympäröivää maantiedettä. Tutkijat arvelevat, että karttaan on saatettu jopa merkitä kohdat, joista joet on helppo ylittää tai joissa on mahdollisesti ollut silta.

Kartan uskotaan lisäävän ymmärrystä tuonaikaisten ihmisten kyvystä hahmottaa tilaa, suunnitella ja harjoittaa järjestäytynyttä metsästystä. Utrilla arvioi, että karttaan on ehkä kirjattu myös suotuisia sienten ja linnunmunien keräilyalueita sekä alueita, joilta sai työkaluissa käytettyä piikiveä. Karttaa on voitu myös käyttää apuna tarinankerronnassa ja metsästyksen suunnittelussa.

Muun muassa The New Scientist -lehden haastattelema New Mexicon yliopiston arkeologi Lawrence Straus pitää löytöä huomattavana. Hänen mukaansa se voi kertoa meille jotain siitä, miten ihmiset navigoivat ja selittivät alueitaan. Hän myös pitäisi kummallisena, jos tuohon aikaan eläneillä älykkäillä ja jatkuvasti ympäristössään liikkuneilla ihmisillä ei olisi ollut karttoja.

Sen sijaan British Museumin esihistoriallisen osaston johtaja Jill Cook toppuuttelee intoa. Hänen mukaansa eri puolilta Eurooppaa on tehty vastaavanlaisia löytöjä, mutta perinteisesti niitä ei ole pidetty karttoina. Cook ei myöskään usko, että tuon ajan ihmiset tarvitsivat karttoja. - Tuon ajan taiteessa ei ole maisemaelementtejä, puita, jokia tai kukkuloita, joten tämä tulkinta on hyvin rohkea, Cook sanoo The New Scientistille.

Zaragozan yliopiston tutkijoiden karttalöytöä koskeva tutkimus on julkaistu Journal of Human Evolution -lehdessä.

Lähteet: YLE Uutiset