Vesikasvien niitto yleistyy

Vesikasvien niitto on lisääntynyt huomattavasti Pirkanmaalla. Niitolla saadaan poistettua vesistöstä ravinteita ja kasvimassaa, joka aiheuttaa usein mataloitumista.

vesikasvit
Vesikasvien niittokone työskentelee järvellä.
Vesikasvien niittokone työskentelee Ameenjärvellä.YLE / Petri Aaltonen

Rehevöityviä järviä ja niiden poukamia on Pirkanmaalla runsaasti, ja vesikasvillisuuden niitto on hyvä ensiapu rehevöityvälle järvelle.

Niitto täytyy toistaa kerran vuodessa kolmen vuoden ajan, jotta kasvillisuus pysyisi poissa. Onnistuessaan niitolla saadaan aikaan useiden vuosien hyöty.

Tällä hetkellä on meneillään paras aika vesikasvillisuuden niitolle. Lintujen pesimäajat ovat ohi ja kasvillisuus on kasvanut tarpeeksi.

Urakoitsija Hannu Kolisoja saa ajaa itserakentamaansa niittolaitetta aamusta iltaan heinäkuun puolesta välistä elokuun loppuun. Töitä olisi tarjolla enemmän kuin Kolisoja pystyy ottamaan vastaan.

-Kyllä kysyntä on lisääntynyt. Tällaisella laitteella niittäminen on osoittautunut aika hyväksi keinoksi estää järvien umpeenkasvua, Kolisoja kertoo.

Rannoilla syntyy yhdistyksiä

Rehevöityneessä järvessä on hankala uida, veneillä tai kalastaa. Sen vuoksi moni haluaa mökkijärvestään puhtaan.

Kallis urakka tehdään usein yhdessä monen asukkaan kesken, kertoo ylitarkastaja Heidi Heino Pirkanmaan ympäristökeskuksesta.

-Kyllä tällainen yhteisöllisyyden herääminen järvillä on nyt selkeästi nähtävissä. Yhdistyksiä on perustettu paljon, ja niitto on suhteellisen helppo tapa lähteä toteuttamaan kunnostusta, Heidi Heino sanoo.

Krääkkiön kylässä Vesilahdella 24 ranta-asukasta ovat lyöneet rahansa yhteen ja palkanneet urakoitsijan niittämään Ameenjärven perälahden. Niittotyö maksaa 15 000 - 20 000 euroa, ja puhdistettavaa aluetta on yhteensä yli 15 hehtaaria.

Toiveissa on saada nautittavaksi kaunis ja puhdas järvi, kertoo ranta-asukas Tuomo Paavilainen.

-Kyllä vapaana virtaava vesi on kauniimpaa katsella kuin umpeen kasvanut kaislikko. Rehevöityneellä järvellä ei pysty soutelemaankaan, kun koko ajan on airot täynnä kaisloja. Nyt niiton jälkeen vesi velloo vapaana, ja täällä voi uida vaikka kilometrin yhteen suuntaan, eikä varmasti tartu heinät käsiin. Maailmassa on varmasti paljon turhempiakin asioita kuin tällainen niittohomma, Paavilainen toteaa.

Lähteet: YLE Tampere / Heli Keskinen & Anna Sirén