Torikuninkaassa yhdistyvät jumala, kuningas ja kettu

"Kova työ, joskus myös hyvä tuuri, vie tavoitteisiin", lukee Torikuningas -patsaan jalustassa Jyväskylän kauppatorilla. Patsaan esikuvana on Otto Toivainen - pienen saaren kuningas ja jumala.

kulttuuri
Veikko Hirvimäen Torikuningas -patsas seisoo Jyväskylän Kauppatorilla.
Torikuningas on miltei 12 metriä korkea.Olga Saatola / Yle

JyväskyläMiltei 12 metriä korkea patsas on seissyt Kauppatorilla vuodesta 1989 ja herättänyt ihmetystä, niin kuin on ollut tarkoituskin. Patsas ei nimittäin esitä suoranaisesti esikuvaansa Otto Toivaista. Taiteilija Veikko Hirvimäki on tavoitellut patsaaseen ketun ja ihmisen risteytystä - siis veijaria. Sellainen Otto Toivainen kuulemma oli.

Alun perin idea patsaan rakentamisesta lähti liikkeelle Jyväskylän Kesän avajaisten yhteydessä olleesta tilaisuudesta. Koolla ollut seurue mietti, kuka mahtaa olla korkeimpaan yhteiskunnalliseen asemaan kohonnut jyväskyläläinen ja onko henkilöllä muistopatsasta.

Toivainen oli kuningas ja jumala

Torikunkun isäksi tituleerattu kamarineuvos Erkki Fredriksson kertoi seurueelle tarinan Otto Toivaisesta, joka oli aikoinaan kohotettu kuninkaan arvoon ja peräti jumalaksi.

– Otto Toivaisen vaiheista tiedetään aika paljon. Tiedetään jopa se, että ei tämä ole pelkkä sankari- taikka veijaritarina. Kyllä siinä on aikalailla todenpiirteitä. Hän todellakin haaksirikkoutui erään norjalaisen merimiehen kanssa saarelle. Kaikki muut haaksirikossa kuolivat. Paikalliset saarelaiset pitivät tätä niin suurena ihmeenä, että kruunasivat Toivaisen kuninkaaksi ja ylensivät jumalaksi, kertoo Fredriksson.

Pistimme siihen reilusti metrin lisää.

Erkki Fredrksson

– Silloin, kun patsas tehtiin, niin tarkoituksena oli, että siitä tulisi Suomen korkein kuvapatsas. Siitä piti tulla vajaa puoli metriä matalampi, mutta kun kuulimme, että Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla Helsingissä on kiusallisesti vähän sitä alkuperäistä suunnitelmaa korkeampi, niin pistimme siihen reilusti metrin lisää, kertoo Fredriksson.

Jalusta aiheuttanut närää taidepiireissä

Ihmetystä on herättänyt, että veistoksen tukijoiden nimet on kaiverrettu patsaan jalustaan.

– Sitä eräät taidepiirit kritisoivat, että tällainen ei kuulu taideteoksen yhteyteen. Minulla on vähän toinen suhtautumistapa. Lähtökohtana oli nimenomaan saada hauska ja iloista mieltä kohottava taideteos. Ei taiteen tule olla aina ryppyotsaista ja väkisin väännettyä, pohtii Fredriksson.

Veikko Hirvimäki on sanonut, että hänen ajatuksensa kettukuonoisesta hahmosta on, että sen tulee herättää iloisia ajatuksia ja kysymyksiä. Fredrisson kuvailee, että patsaan tekstit laskeutuvat ylhäältä alas samalla tavalla kuin egyptiläiset hieroglyfit.

– Eivät tekstit ilman tarkkaavaisuutta edes avaudu. Nimiä ei pysty löytämään ellei niitä pysähdy lukemaan. Ja lukeminen tapahtuu vasemmalta oikealle, ei ylhäältä alas.

Veistoksen rahoittamiseen osallistuneista 60 yrityksestä enää noin puolet on toiminnassa. Jo silloin, kun yrityksiä pyydettiin mukaan, tiedettiin, että moni niistä oli lopettamassa toimintansa.

– Aika, jolloin tämä veistos tehtiin, oli aikalailla tuulinen. Silloin osattiin sanoa, että eivät nuo nimet ole kauan mainoksia, kyllä ne kohta ovat kulttuurihistoriaa. Niin kuin ne nyt ovatkin, toteaa Fredriksson.