Kuinkas kävikään: Teljän tarukaupunki

Teljän muinaiskaupungin etsintä alkoi aivan 50-luvun lopulla. Kokemäellä suunniteltiin vanhan maantien oikaisua ja tästä saatiin kimmoke muinaisen kaupungin etsintään samalta paikalta.

Kotimaa
Pitikö legenda Teljän rautakautisesta, maahan vajonneesta tarukaupungista paikkansa. Kaivauksista uutisoitiin ahkerasti.YLE / Olli-Pekka Salli

Kokemäellä Satakunnassa haluttiin selvittää, pitikö legenda Teljän rautakautisesta, maahan vajonneesta tarukaupungista paikkansa. Silloinen Satakunnan Museon johtaja professori Unto Salo kutsuttiin johtamaan muinaiskaupungin etsintää. Mutta löytyikö Teljän kaupunki?

- Varsinaisia arkeologisia, sanoisinko materiaalisia, todisteita Teljasta ei löytynyt, kertoo professori Unto Salo, mutta myöhemmin tutkimus on yhtä ja toista pystynyt muinaiskaupungista päättelemään.

Professori Salon mukaan ei kuitenkaan ole epäilystäkään, etteikö Teljän muinaiskaupunki olisi ollut olemassa. Perimätieto kertoo rautakautisesta kaupungista ja varhaisin maininta Teljästä on jo 1600-luvulta.

Suomalaiset muinaiskaupungit

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämän muinaiskaupungin varhaisempi nimi taipui kokemäkiläisittäin ilman ä-kirjainta muotoon Telja.

Teljä tai Telja kuului muinaiskaupunkien ryhmään. Muita olivat tiettävästi Rikalan ja Ragvaldan kaupungit. Ne on mainittu myös arabialaisen maantieteilijän maailmankartassa. Tietonsa tämä varhainen tutkija keräsi aikanaan erityisesti merenkulkijoita haastattelemalla.

Professori Salo pitääkin tutkimuksen kannalta merkittävänä sitä, että maailmankartan mukaan Suomessa oli jo 1100-luvun alkupuolella kukoistavia muinaiskaupunkeja.

Teljän rautakautista kaupunkia kutsutaan myös tarukaupungiksi. Se ei kuitenkaan merkitse että muinaiskaupunki olisi mielikuvituksen tuote. Salon mukaan nimitys tarukaupunki on enemmän vain mediassa käytetty ilmaisu.

- Taru on tarina, joka pohjautuu todellisuuteen. Se on tarina jonka todellista taustaa ei enää oikein saa kouriintuntuvaksi, kertoo Unto Salo.

"Olen kuullut on kaupunki tuolla..."

Kaivaukset herättivät paikkakunnalla myös huomiota. Erään kerran paikallinen humoristi "Kokemäen Uuno" pyöräili työmaan ohi ja vihelteli venäläistä sävelmää "Olen kuullut on kaupunki tuolla..." Teko luonnollisesti herätti ansaitsemansa huomion.

Arkeologiset kaivaukset synnyttivät Kokemäelle kaksi toisistaan eriävää koulukuntaa. Toiset epäilivät kaivausten järjellisyyttä ja toiset odottivat vain, koska kaivaukset tuottaisivat tulosta.

- Epäilijät olivat oikeassa, sanoo professori Unto Salo. Vielä oikeammassa olivat kuitenkin ne, jotka uskoivat kaivauksiin, sillä kaupungin täytyy olla historiallista todellisuutta.

Kaupunki - kokoontumispaikka

Sana kaupunki saattaa myös sekoittaa nykyihmisen päätä. Rautakautinen kaupunki tarkoittikin erityisesti kauppapaikkaa tai toria, johon kauppiaat kokoontuivat määräajoin myymään tuotteitaan.

Silloiseen kaupunkikuvaan ei siis kuulunut asutus tai nykyään niin itsestään selvä teollisuus. Tämä selittää myös osittain sen, miksi jälkiä muinaiskaupungista ei niin vain löydykkään. Kiinteitä rakenteita ei ehkä edes ollut olemassa.

Jotain kuitenkin...

Turhaan ei kaivauksia kuitenkaan tehty. Näissä Kokemäellä 60-luvulla tehdyissä arkeologisissa tutkimuksissa löytyi merkittävä keskiaikainen Ylistaron kylän tontti ja vanhoja talojen perustuksia.

Lähteet: YLE Uutiset