Saksalaisen vankileirin jäänteitä kaivetaan esiin Lapissa

Karigasniemen tie halkoo kaunista tunturikoivikkoa Kaamasesta Norjan rajalle. Tiellä on synkkä rakennushistoria. Natsi-Saksa teetti maantien pakkotyönä venäläisillä sotavangeilla. Tien varrella oli useita vankileirejä tientekijöitä varten. Nyt Helsingin yliopiston arkeologiryhmä tekee kaivauksia yhden leirin jäänteillä.

Kotimaa
Arkeologisilla kaivauksilla
Natsi-Saksa teetti Karigasniemen tien pakkotyönä venäläisillä sotavangeilla. Helsingin yliopiston arkeologiryhmä tekee kaivauksia tien varrella.YLE

Arkeologit kaivavat ensimmäistä kertaa viime sotien jäännöksiä Lapissa. Koekaivauksia tehdään Karigasniemen tiellä Saksan sotavankileirin sijaintipaikalla. Saksa teetti tien pakkotyönä venäläisillä sotavangeilla ja saksalaisilla rangaistusvangeilla. Arkeologia voi lisätä tietoa vankien oloista, koska Saksan armeija hävitti leirejä koskevat todisteet.

Kaivauksia tehdään tien alittavan Peltojoen törmällä, jossa tiettävästi oli vankileiri tietyömaan alkupuolella 1941. Viime sotien jäänteitä ei ole juuri arkeologisesti tutkittu. Arkeologi Oula Seitsonen Helsingin yliopistosta uskoo arkeologisen tiedon täydentävän lähihistorian tutkimustietoa.

- Arkeologialla on paljonkin annettavaa, koska arkistotietoja on hyvin vähän. Saksalaiset tuhosivat arkistot sodan loppuvaiheessa.

Seitsosen mukaan arkeologia voi selvittää vankien elinoloja ruokavaliota myöten.

- Majoitus- ja ravitsemusoloista voidaan saada tietoa, kun löydetään oikea kaivauskohde, hän sanoo.

Sota-ajan nuoret muistavat leirit

Tien varrella oli vankileirejä useissa paikoissa rakennusvaiheen mukaan. Yksi leireistä oli Kaamasmukassa. Siellä Hans Nuorgam näki nuorukaisena Saksan sotavankileirin nykyisen kotitilansa mailla.

Nuorgam arvioi leirillä olleen sadasta pariin sataan vankia määrän vaihdellessa. Piikkilangoilla aidatun suorakaiteen muotoisen leirin pitkä sivu oli arviolta satakunta metriä mitaltaan. Nurkissa oli vartiotornit. Vangit asuivat parakeissa.

Nuorgamin mukaan pakkotyötä teetettiin venäläisten sotavankien lisäksi Saksan omilla rangaistusvangeilla.

- Ne tekivät tietä pakon edessä lapioilla. Pääasiassa se oli soran kaivamista ja autojen lastaamista, hän muistelee.

Nuorgamin mukaan vangit näyttivät huonokuntoisilta.

- Kurjalta, saa sanoa hyvin kurjalta näyttivät talvisaikana.

Tientekijät kaivoivat oman hautansa

Kaamasmukassa syntynyt Siiri Somby oli sota-aikana kymmenen vuoden ikäinen ja muistaa, kuinka kyläläiset heittivät salaa sotavangeille ruokaa piikkilangan yli.

- Ne kun heittivät leipää aidan yli niin vangit hyökkäsivät niin kuin koirat leipäpalasen perään.

Vastikkeeksi vangit heittivät tekemiään koristeita.

- Ne antoivat semmoisia pieniä pihkapuusta tehtyjä lintuja, kauniita käsitöitä, Somby kertoo.

Kaamasmukan vankileirin paikalla on tunturikoivujen katveessa punagraniitista tehty muistopaasi. Venäjänkielisen tekstin mukaan se on kahdeksan venäläisvangin hauta. He karkasivat leiriltä ja saksalaiset teloittivat heidät.

- Se oli se kohtalo niillä, että ne kaivoivat hautansa ja sinne ammuttiin, muistelee sota-ajan lapsi Siiri Somby vain 70 vuoden takaisia tapahtumia Suomen Lapissa Karigasniemen tiellä.

Lähteet: YLE Uutiset / Tapani Leisti