Sieni poikineen odottaa poimijaa

Ensimmäistä kertaa muutamaan vuoteen sienisadosta näyttää tulevan Keski-Pohjanmaalla hyvä. Esimerkiksi haperoita löytyy jo hyvin ämpäreiden täytteeksi.

sienet
Nainen tutkii sieniä metsässä.
YLE

Kangas- ja haaparouskuja, lampaankääpää, kehnäsientä ja muutama punikkitattikin. Kanttarelleja, suppilovahveroita ja vaaleaorakkaitakin löytyy maakunnasta, luettelee Sauli Kekäläinen, ahkera sienestäjä ja Sieniseuran jäsen.

Hän on luottavainen sienisatoon alkukesän kuivuudesta huolimatta:

- Monesti on vaikea ennustaa satoa. Paljon riippuu siitä, miten hyvin rihmasto säilyy talven yli. Nyt kaikki riippuu säistä. Jos tulee vielä yhtäkkinen pitkä lämpöjakso, osa sienilajeista jää kokonaan saamatta. Mutta jos vettä ja lämpöä saadaan sopivasti, voidaan saada ensi kertaa muutamaan vuoteen hieman parempi sienisato.

Hyvänä Kekäläinen pitää vuotta, jolloin peruslajikkeita eli rouskuja, haperoita ja tatteja löytyy säilöttäväksi asti. Myös aukoton kasvukausi on hyvän vuoden merkki.

Ryöppäys vie aromeja

Poimijoita metsään mahtuisi nykyistä enemmänkin. Myös käsittelyssä voisi etsiä vaihtoja:

- Sieniä ryöpätään vieläkin liikaa. Vahvanmakuiset rouskut ja muutamat muut vaativat kyllä ryöppäyksen, mutta läheskään kaikki sienet eivät. Esimerkiksi suppilovahverot, haperot ja tatit voi aivan hyvin kuivata, sanoo Sauli Kekäläinen. Ryöppääminen vie sienistä parhaat aromit.

Kekäläinen suosittelee yhteydenottoa sieniseuraan, sieltä saa esimerkiksi ohjeita sienten käsittelyyn. Myös sienikirja on oiva apuväline.

Sieniä vieroksuvan kannattaa hänen mukaansa startata miedoilla mauilla, kuten haperoilla.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa / Sari Vähäsarja, Kati Latva-Teikari