Lepakon veteraani kehottaa nuoria talonvaltaukseen

Nuorison alakultturien merkittävän pesäpaikan, helsinkiläisen Lepakon valtauksesta on kulunut tasan 30 vuotta. Lepakko kokosi 20-vuotisen olemassaolonsa aikana yhteen niin erilaisia nuorisoryhmiä kuin rockbändejä.

kulttuuri
Lepakko syksyllä 1979.
Elävän musiikin yhdistyksen eli Elmun toimitalo Lepakko sijaitsi Porkkalankatu 1:ssä. Rakennus purettiin vuosituhannen vaihteessa.Touko Yrttimaa / Yle

Lepakon tapahtumat eivät jääneet pelkästään pääkaupunkiseudulle, sillä valtauksen jälkeen Elävän musiikin yhdistyksiä syntyi lähes sata ympäri Suomea, ja nuoriso valtasi taloja ympäri maata. Lepakon valtaaja, tutkija Teemu Lehto pitää Lepakkoluolaa henkisenä talona, joka näytti koko Suomelle esimerkkiä.

- Kyllä sitä kaipasi ehkä nykyäänkin, tosin sen ei tarvitsi kohdistua johonkin ränsistyneeseen maalivarastoon. Meidän nuoriso voisi nyt alkaa alkaa valtailla muitakin henkisiä rakennuksia, joita tässä maassa on, Lehto kehotti YLEn Aamu-tv:n keskustelussa.

Lepakossa toimineen Radio Cityn voimahahmon, vapaan kirjoittajan Outi Poppin mukaan Lepakossa oli tärkeää se, että se oli nuorison talo, jota kukaan ulkopuolinen ei hallinnoinut.

- On tietynlainen ongelma, että suuri osa nuorisopaikoista on kaupunkien ylläpitämiä, eikä nuoriso opi pitämään itsenäisesti huolta omista asioistaan, Popp sanoi Aamu-tv:n keskustelussa.

Helsingin Ruoholahdessa sijainnut Lepakko oli toiminut alkoholistien yömajana ennen kuin Elävän musiikin yhdistyksen Elmun aktivistit valtasivat sen 19. elokuuta 1979. Lepakko purettiin vuonna 1999 teknologiakeskuksen alta.

"Valaistuneet poliitikot tukivat valtausta"

Lepakon valtaajat yritettiin häätää talosta useaan otteeseen, mutta valtaukselle oli tukijoina useita poliitikkoja, yrityksiä ja yksityishenkilöitäkin.

- Kaupungin johto siihen aikaan oli valaistunutta ja ymmärsi, että tällaisia hankkeita ei pidä vastustaa vaan tukea, Lehto muistelee.

Lepakkoluola sai 20-vuotisen olemassaolonsa aikana myös kovaa kritiikkiä. Iltapäivälehdet saivat lööppejä Lepakosta ja huumeongelmaisista.

- Poliisin näkökulma oli se, että jos ongelmatapaukset pysyvät poissa kadulta, sen parempi, Lehto pamauttaa.

- Kyllähän me opimme myös päihde- ja nuorisotyötä.

"Huumeet pienin ongelma Lepakon historiassa"

Nuoruutensa Lepakossa viettänyt Outi Popp sanoo, että Lepakon alkuvaihessa aiheutti hankauksia se, että nuorison vastakohtaisuudet olivat kovat.

- Huumeet oli varmaan pienin ongelma Lepakon historiassa. Suurin ongelma oli alkuvuosina se, että kaikki nuoret halusivat mukaan taloon, joka oli nuorten oma. Meillä oli hämyjä, hippejä, punkkareita, diinareita, natseja ja vaikka mitä tunkemassa sisään. Siitähän tulee tappelu. Kaikki vihasivat toisiaan, naureskelee Popp.

- Nykynuoret eivät edes ymmärrä, kuinka erilainen Helsingin katuelämä oli 1970-luvun lopussa. Katusoittokin oli kielletty, ja ravintoloissa tuli valomerkki puoli kaksitoista, Lehto muistelee.

Lähteet: YLE Uutiset