Perheväkivaltaa ei voi perustella kulttuurilla

Maahanmuuttajanaiset kokevat perheväkivaltaa kolme kertaa useammin kuin valtaväestö. Uhrien on usein vaikea tunnistaa tilannettaan, sillä kaikkialla väkivalta ei ole rikos ja naiset ovat usein alisteisessa asemassa.

Kotimaa
Afganistanissa syntynyt Nasima Razmyar muutti Suomeen pienenä lapsena, pois sodan ja väkivallan jaloista. Tietoa maahanmuuttajien asioista on kertynyt niin elämän, koulutuksen kuin työnkin kautta. Maahanmuuttajanaisten kokema perheväkivalta on yleistä.YLE / Marko Siekkinen

Perheväkivalta on maahanmuuttajien keskuudessa yleistä. Paitsi uhreille itselleen, ongelma on haaste myös maahanmuuttajien kanssa työskenteleville.

Pohjois-Suomessa on meneillään koulutus, jolla valmennetaan vastaanottokeskusten henkilökuntaa tunnistamaan ja puuttumaan väkivaltaan.

- Se on hyvinkin iso ongelma, joka näkyy päivittäin. Avun hakijoita on valtavan paljon. Kuitenkin vain murto-osa pystyy hakemaan apua. Vaikka olemme pyrkineet siihen että liitossamme olisi mahdollisimman matala kynnys tulla hakea apua, väkivaltatilanteissa on aina erittäin korkea kynnys tulla pyytämään tukea, kertoo Monika-Naiset liiton koordinaattori Nasima Razmyar.

Maahanmuuttajanaisten kanssa työskentelevät tarvitsisivat työkaluja, joiden avulla asia pystyttäisiin kohtaamaan ja ennen kaikkea puuttumaan siihen.

- Pitäisi ymmärtää, että vaikka eri kulttuureja pitää kunnioittaa, sen taakse ei saa piiloutua kun on kyse väkivallasta. Väkivalta ei ole kulttuurillinen ilmiö, vaan se on Suomessa rikos ja siihen pitää puuttua, toteaa Razmyar.

Hän kaipaa järjestöjen rinnalle myös viranomaisia puuttumaan asiaan.

- Uskon, että kun nainen tietää omat oikeutensa, ja että mistä voi hakea apua, niin kukaan ei jää vapaaehtoisesti elämään väkivaltaisen miehen kanssa.

Lähteet: YLE Oulu