Hyppää sisältöön

Suomeen on tultu Etelä-Karjalan Kuurmanpohjan kautta

Lappeenrannassa sijaitseva alue on osoittautunut luultua vanhemmaksi. Kaivauksilla raaputetaan esiin 10 700 vuotta vanhaa asuinaluetta.

Kuva: YLE Etelä-Karjala

10 700 vuotta sitten kaivausalue oli pieni asuttu saari. Kivikaudella saari sijaitsi vuonossa, joka ylettyi aina Joutsenon kirkolle asti. Saari sai todennäköisesti ensimmäiset asukkaansa jääkauden jälkeen, kun Baltiasta saavuttiin vesiteitse etsimään uusia asuinalueita.

Baltiasta saapuvat ihmiset toivat tullessaan piistä valmistettuja esineitä, joita jo viime kesän kaivauksissa löytyi runsaasti. Tuontitavaran lisäksi tänä kesänä Kuurmanpohjasta on löytynyt omasta kallioperästä taottuja kvartsiesineitä. Suomen kallioperästä ei löydy piitä, joten kvartsi korvasi piin materiaalina myöhemmin. Kuurmanpohjassa ollaan tämän ajallisen taitekohdan äärellä.

Kuurmanpohjan kaivausalue on ollut asumaton kivikauden varhaisasutuksen väistyttyä alueelta. Maaperä on muokkaamatonta ja muinaisesineet eivät ole sekoittuneet maan pintakerroksia syvemmälle. Tästä syystä olosuhteet kaivamiselle ovat Kuurmanpohjassa hyvät.

Timo Jussilan ja kahden muun arkeologin lisäksi kaivauksiin osallistuu jälleen tänä kesänä paikallisia arkeologian harrastajia sekä vapaaehtoisia myös muualta maasta. Jussila haluaa laajentaa kaivauksia yhdeltä asuinpaikalta koko Kuurmanpohjan alueelle, jotta muinaisesta asuinalueesta saataisiin kattava kokonaiskuva.

Tänä vuonna kaivauksia on pystytty laajentamaan niin, että viime kesän kahdeksan neliömetrin alue on kasvanut moninkertaiseksi. Apurahan turvin löydöksiä pystytään myös tutkimaan talven aikana tarkemmin ja ne päätyvät lopulta Kansallismuseon kokoelmiin.