1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Evira kaavailee ruokakaupoille papukaijamerkkejä

Ruokakauppojen saamat huomautukset esimerkiksi myytävän lihan tai kalan laadusta aiotaan tehdä julkisiksi. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira pohtii mahdollisuuksia antaa ruokakaupoille laatumerkintä.

Kotimaan uutiset
Ostoksia elintarvikekaupan kassan hihnalla.
Yle

Esimerkiksi kaupan ovessa oleva itkevää hahmoa kuvaava tarra kertoisi kuluttajille, että elintarvikevalvoja on huomauttanut kauppaa elintarvikkeiden laadusta tai tuoreudesta. Evirassa uskotaan, että julkinen häpeä olisi kehnosti hoidetulle kaupalle tehokkaampi rangaistus kuin pelkkä viranomaisten huomautus tai pieni sakko.

Evirassa on jo jonkin aikaa pohdittu, kuinka elintarvikevalvontaa voitaisiin tehostaa. Erityisesti Evira on pohtinut sitä, miten elintarvikkeiden valvonnasta voitaisiin tehdä julkisempaa kuin nykyisin.

Merkki ei saa kuluttajien varauksetonta hyväksyntää

Osa kuluttajista suhtautuu merkkeihin epäillen.

- Tuntuu törkeältä kauppiaita kohtaan. Ainahan sitä joskus sattuu jotakin, mutta eihän sitä nyt tarvitse heti olla silti merkkiä laittamassa kaupalle, helsinkiläinen Aune Korhonen sanoo.

Monia mietityttää, millä perusteilla merkit myönnettäisiin.

- Ihan hyvähän se on asiakkaiden tietää jos kaupassa on ollut jotain ongelmia. Toisaalta, jos merkki tulee kauhean pienestä, niin kaupan maine menee turhaan, pohtii Maria Segercrantz.

- Ainakin pitäisi kertoa tarkkaan, mistä merkki on saatu. Muuten ostajat katoavat kaupasta nopeasti, vaikka asioilla on aina kaksi puolta, Hannele Pekki miettii.

Näkyvyyden lisäämistä pohdittu pitkään

Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio sanoo, että asiaa on valmisteltu jo ennen kuin yleisönosasto- ja nettikeskustelut vanhentuneen lihan myymisestä marinoituna ryöpsähtivät.

- Olemme pohtineet, miten kuntien viranomaisten tekemät tarkastuskäynnit saataisiin mahdollisimman tehokkaasti kansalaisten näkyville, sanoo Husu-Kallio.

Tämä lisäisi kuluttajien mahdollisuuksia vaikuttaa elintarvikevalvontaan. Valvovat viranomaiset toimisivat kuluttajilta saamiensa palautteiden ehdoilla. Jos kaupasta saa huonoa lihaa tai kalaa, kuluttajan pitäisi valittaa sekä kauppaan että valvojille.

- Tämä tarkoittaisi yhteistyötä kuluttajien ja viranomaisten välillä, koska resurssisyistä viranomainen ei voi jatkuvasti käydä tarkastamassa kauppoja, Husu-Kallio täsmentää.

Husu-Kallio sanoo, että viranomaisten asiakkailta saama palaute elintarvikkeiden laadusta voisi johtaa esimerkiksi uusintatarkastukseen.

- Tällaiset merkinnät voivat olla kutkutteleva ratkaisu: niillä voidaan kiittää niitä, jotka hoitavat asiansa kunnolla, mutta tukistaa niitä, jotka eivät, Husu-Kallio lisää.

Tietyissä tanskalaisravintoloissa tällainen menettely on jo käytössä, ja Isossa-Britanniassa on tehty pilottikokeiluja. Tällainen tarrakäytäntö ei ole yleinen missään maassa.

Valvonta ei vielä toimi

Suomen päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Osmo Laine ei innostu merkki-ajatuksesta. Laineen mukaan myymälöihin kohdistuvat vaatimukset ovat erilaisia. Tämän takia merkkiä on vaikeaa pitää tasavertaisena.

- Tässä vaiheessa ajatus ei ole hyvä, koska valvonta ei ole riittävän kunnossa. Jo saman kunnan alueella myymälöihin voi kohdistua erilaisia vaatimuksia, sanoo Laine.

Käytännön valvonnan kaupoissa hoitaisivat jatkossakin kuntien terveysviranomaiset. Ruokakauppoja ratsattaisiin entistä enemmän esimerkiksi kuluttajailmoitusten perusteella.

Terveystarkastajat eivät pidä yksittäisten tarkastusten perusteella myönnettäviä merkkejä järkevinä.

- Tähän sisältyy aikamoinen virhemarginaali jos yhden näytteen perusteella esimerkiksi tuomitaan joku ravintola tai kauppa kelvottomaksi tai hyväksi. Valvonta perustuu meillä aina pitkällä ajanjaksolla otettuihin useisiin näytteisiin, sanoo Helsingin ympäristökeskuksen ympäristöterveyspäällikkö Antti Pönkä.

Pönkä arvelee, että kunnallisten terveystarkastajien resurssit eivät riitä kauppojen tarkastusten laajaan lisäämiseen.

- Nykyisinkin joudumme rajoittamaan tarkastukset riskikohteisiin, eli tuotantolaitoksiin ja ravintoloihin. Ruokakaupat eivät ole selvä riskikohde, Pönkä sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset

Lue seuraavaksi