Darwin vaikutti aikansa kuvataiteisiin

Englantilaisen biologin Charles Darwinin syntymästä on tänä vuonna kulunut 200 vuotta. Britannia juhlii suurta poikaansa monella tapaa. Darwin opiskeli Cambridgen yliopistossa, ja yliopiston kylkiäisessä Fitzwilliamsin taidemuseossa on juuri avattu näyttely, jossa esitellään Darwinin vaikutusta maalaustaiteeseen.

kulttuuri
Paul Cézanne, Ryöstö (1867, öljymaalaus)
Fitzwilliam Museum

Charles Darwinin teoriat lajien synnystä mullistivat 1800-luvun ihmisen maailmankatsomuksen. Ihminen lajina pantiin paikalleen. Darwinin teos Lajien synty paljasti, että maailma oli vanha ja ihmislaji oli vain myöhäinen tulokas planeetallamme.

Ennen meitä maanpinnalla oli ryöminyt toinen toistaan kummallisempia otuksia. Geologit päättelivät, että maapallon pinta oli muuttunut dramaattisesti aikojen kulussa ja muuttui jatkuvasti.

Maisema sai oman paikkansa

Darwinin luoma uusi geologinen visio vanhasta dynaamisesta, jatkuvasti kehittyvästä maapallosta innosti 1800-luvun puolivälin maisemamaalareita Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Maisemamaalaus kukoisti. Maisemaa ei enää nähty pelkkänä ihmisen taustana, vaan sillä oli oma historiansa ja itseisarvonsa. Britanniassa tätä linjaa ajoi erityisesti John Ruskin, maalari ja loistelias taidekriitikko.

Vaikka Britannian historian merkittävin maisemamaalari William Turner olikin maalannut jo ennen Lajien synnyn ilmestymistä, Ruskin esitteli hänet tässä valossa Darwinismin edustajana.

Cambridgen näyttelyn merkittäviä darwinistisia maalareita ovat myös Ruskin itse ja amerikkalainen Thomas Moran.

Darwin ja ranskalainen impressionismi

Darwinin vaikutus oli voimakas myös Ranskassa muun muassa impressionistien piirissä, kertoo näyttelyn kuraattori Jane Monroe. Siellä häntä pidettiin uskonnonvastaisena materialistina.

Darwinin kauneuden käsitys eli niin sanottu fysiologinen tai biologinen estetismi määritteli kauneuden värin ja muodon kriteereillä.

Nämä asiat kiinnostivat myös impressionisteja, jotka omalla uudella tekniikallaan vetivät huomion materiaalisiin ominaisuuksiin kuvan pinnassa. Muodosta ja väristä tuli itsenäisiä arvoja irrallaan kuvatusta aiheesta.

Myös Darwinin ja impressionistien suhtautuminen luontoon oli samanlainen. Claude Monet maalasi autioita merimaisemia, joissa oli alkumaiseman tuntua. Tällaisa ovat muun muassa hänen maalauksensa Port Cotonin Kallioista ja Creusen laakson iltaruskosta.

Darwin innosti monia maalareita maalaamaan alkuihmisiä ja meitä edeltäneitä liskoja ja muita eläimiä. Muun muassa jälki-impessionisti Paul Cezanne kuvitteli alkuihmisiä Cambridgen näyttelyn teoksessa Ryöstö.

Lähteet: Radion Kulttuuriuutiset / Eeva Lennon, Cambridge