Kansallisbaletti houkuttelee massoja klassikoilla

Suomen Kansallisbaletin alkava kausi kosiskelee suurta yleisöä. Taiteellinen johtaja Kenneth Greve haluaa tavoittaa mahdollisimman laajan yleisön ensimmäisellä kokonaan suunnittelemallaan ohjelmistolla. Kansallisbaletin syyskauden avaa perjantaina Intiaan sijoittuva tarunhohtoinen Bajadeeri.

kulttuuri
Bajadeeri sai ensi-iltansa Kansallisoopperassa vuonna 1997. Kuvassa Maki Kirjonen ja Salla Eerola.Sakari Viika

Kansallisbaletin syyskauden avaava Bajadeeri on uudelleenlämmitys 12 vuoden takaa. Lavasteet ja puvut on kaivettu oopperan lähes pohjattomasta varastosta.

Harjoittajaksi saapui paikalle maailmankuulu tanssija ja koreografi Natalia Makarova, jonka versio baletista jälleen esitetään. Makarovan kanssa suomalaistanssijoita on viime viikot harjoittanut yhdysvaltalainen Susan Jones, jolle Makarovan Bajadeeri on tuttu usealta vuosikymmeneltä - ensin tanssijana, sitten harjoituttajana.

Bajadeerissa on Jonesin mukaan jotain sellaista henkistä ja taiteellista, että se muuttaa tanssijoita. Muutos näkyy myös muissa teoksissa.

- Uskon tämän ryhmän näyttävän parin seuraavan vuoden aikana paremmalta, kiitos Bajadeerin, toteaa Susan Jones.

Klassikkobaletteja kansantajuisesti

Nyt alkava näytäntökausi on ensimmäinen, joka on täysin Kansallisbaletin vuosi sitten aloittaneen taiteellisen johtajan Kenneth Greven käsialaa. Greven lähtökohtana ohjelmiston suunnittelussa on ollut tavoittaa mahdollisimman laaja yleisö.

Kenneth Greve haluaa katsomoon kaiken ikäisiä ihmisiä ja erityisesti nuoria. Tästä syystä ohjelmistosta löytyy klassikkosatuja kuten Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas sekä Prinsessa Ruusunen. Greven oma tulkinta Joutsenlammesta nähdään lokakuussa.

Prahassa viime keväänä ensiesityksensä saanut Greven Joutsenlampi on lyhyempi ja helpommin ymmärrettävä kuin perinteinen Joutsenlampi. Siinä on kaksi näytöstä totutun neljän sijaan ja kestokin on lyhentynyt vajaaseen pariin tuntiin. Balettiin on luotu myös selkeämpi juoni.

Vaikka balettia on päivitetty ja lavatekniikkaan on panostettu, on se kuitenkin klassinen baletti tutuineen. Sitä seuratakseen ei kuitenkaan tarvitse olla baletin asiantuntija, lupaa Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve.

-Tavoitteena on, että kaikki voisivat hurmaantua baletista, kiteyttää Kenneth Greve lähtökohtiaan.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset/ Airikka Mannerkoski