1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Uhanlainen kolttakulttuuri taistelee eloonjäämisensä puolesta

Sevettijärvellä todistettiin viikonloppuna kolttakulttuurin suurta eloonjäämisen halua. Kolttakulttuurin ahdinkoa on herätty lievittämään, mutta sitä ei pelasteta ilman nopeita toimia.

Kolttien asuttamisen 60-vuotisjuhlassa pidettiin liturgia kolttasaameksi, pääjuhla ja konsertti. Puheissa vaadittiin oman kyläkoulun säilyttämistä ja kunnollisten Internet-yhteyksien rakentamista.

Sevettijärven pienestä väestöstä puhuu kolttaa äidinkielenään noin 300 ihmistä. Kolttien hieno käsityökulttuuri helmikirjontoineen voi hyvin, ja kansan joukosta on noussut niin muusikoita, kuten Jaakko Gauriloff ja Tiini Sanila, kuin elokuvantekijöitä, kuten Pauliina Feodoroff. Kieli ja sen ympärille rakentuva kulttuuri ovat kuitenkin erittäin uhanalaisia.

Sevettijärven kolttajuhlassa pidetyissä puheissa haluttiin Ivalon palvelutaloon siirretyt vanhukset takaisin kotikylään. Sevettijärven oma palvelukeskus toisi paikkakunnalle työpaikkoja ja pitäisi perheet hiekkarantaisten järvien laikuttamassa kylässä. Samalla vanhukset tukisivat nuorten kielten oppimista.

Koltat asutettiin Sevettijärvelle sotien jälkeen

Sotien aikana Petsamon ja Suonikylän koltat evakuoitiin Suomeen Sevettijärvelle. Ortodoksiuskontoa tunnustava, kolttasaamea ja venäjää puhuva pieni kansa oli rakentanut kulttuurinsa kalastuksen ja poronhoidon varaan. Kulttuuri eli ja siirtyi eteenpäin yhteisissä talvikylissä.

Sodanjälkeinen tuuliajolle joutuminen, erityisesti Kalajoella maatalouskulttuurin puristuksessa vietetty aika vaurioittivat kolttien kulttuuria dramaattisesti. Haja-asuttaminen kiinteisiin taloihin ja suomalaisiin olosuhteisiin hävitti kolttien perinteisen elämänmuodon.

Kolttasaamen kielen ja muun kolttakulttuurin ahdinkoa on herätty lievittämään myöhään. V.S:n ja Helena Semenofin elossa pitämä leud-laulu kaikuu juhlissa, mutta arjesta se on jo kadonnut. Kielipesä-toiminta ja vasta julkaistu kolttasaamen koulukielioppi ja käsityösanasto kertovat kuitenkin kolttien sitkeästä halusta pitää kulttuurinsa hengissä.

Ilman valtakulttuurin poliittista tahtoa ja nopeita toimia ei kolttakulttuuria kuitenkaan pystytä pelastamaan.