Minä, muilutetun tytär

1930-luvulla oikeistoradikaalien Lapuan liike kyyditti satoja vasemmistolaisia itärajalle. Raija-Liisa Mäkelä kertoo kirjassaan Minä, muilutetun tytär (2009) Neuvostoliittoon paenneen perheen vaikeasta elämästä.

Kuva: YLE

Musta auto ja neljä miestä vastassa. Näin alkoi monen vasemmistolaisen väkivaltainen kyyti itärajalle vuonna 1930. Kansan suussa kyydit saivat nimen "muilutus" Lapuan liikkeessä vaikuttaneiden Muilun veljesten mukaan.

Aamu-tv:ssä vierailleen Raija-Liisa Mäkelän isä oli yksi muilutetuista.

- Usein mitään varsinaista syytä ei muilutukselle ollut. Riitti, että oli näkyvällä paikalla toimiva vasemmistolainen, ei tarvinnut edes olla kommunisti, Mäkelä kertoo.

Hänen isänsä toimi tuolloin Loimaan työväenyhdistyksen puheenjohtajana.

Tarkkaa lukua kyydityksistä ei ole, tiedossa on kuitenkin satoja tapauksia.

- Mukaan voi myös laskea sadat muilutuksia Neuvostoliittoon paenneet, Mäkelä sanoo.

Hänen perheensä siirtyi pian kyydityksen jälkeen Petroskoihin aloittaakseen uuden elämän. Toimeentulo oli niukkaa ja ruuasta oli pulaa. Lopulta isä koki kovan kohtalon ja joutui puolestaan neuvostoterrorin uhriksi.

- NKVD:n eli KGB:n edeltäjän miehet tulivat hakemaan. Sille tielleen hän jäi, Mäkelä kertoo murheellisena.

Kansanvihollisesta kansalaiseksi

Suomen itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä Petroskoihin syntyi kokonainen suomalainen yhteisö.

- Siellä oli paljon paenneita punikkeja jo vuodesta 1918 lähtien, Mäkelä toteaa.

Venäjää ei tarvinnut edes opetella, sillä suomea puhuttiin laajalti. Myöhemmin perhe eli myös Etelä-Venäjällä.

- Jokaisella kerralla elämä piti aloittaa tyhjästä.

Lopulta vuosi 1989 tarjosi Raija-Liisa Mäkelälle ja hänen poikansa perheelle mahdollisuun palata Suomeen.

- Olin oikeastaan loikkari, vaikka maahanmuuttoviranomaiset totesivat suomalaisen syntyperän oikeuttavan automaattisesti paluun Suomeen.

Tällä kertaa Mäkelä asettui Hyvinkäälle, jossa hän asuu edelleen. Punaisten jälkeläisten leiman kansanvihollisina hän on saanut kokea vielä 2000-luvun puolella.

- Hyvinkään Sanomista luin kirjoituksen, jossa rajan yli siirtyneet punaiset leimattiin rikollisiksi, Mäkelä sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa tiedetään kyydityksistä edelleen vähän.

- Monille tuntuu olevan epäselvää, että Suomen historiassa on ylipäätään ollut oikeistoradikalismin kausi, Mäkelä toteaa.